{"id":10162,"date":"2026-05-04T17:37:48","date_gmt":"2026-05-04T14:37:48","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=10162"},"modified":"2026-05-04T17:37:48","modified_gmt":"2026-05-04T14:37:48","slug":"vesivalitteiset-taudit-kuriin-uusi-menetelma-tunnistaa-vesistojen-saastumisen-lahteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/05\/vesivalitteiset-taudit-kuriin-uusi-menetelma-tunnistaa-vesistojen-saastumisen-lahteen\/","title":{"rendered":"Vesiv\u00e4litteiset taudit kuriin \u2013 uusi menetelm\u00e4 tunnistaa vesist\u00f6jen saastumisen l\u00e4hteen"},"content":{"rendered":"
\n

J\u00e4tevesien ja maatalouden valumavesien tiedet\u00e4\u00e4n saastuttavan pintavesi\u00e4, mutta saastumisen l\u00e4hde on usein j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi. Tuoreessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa kehitettiin menetelm\u00e4, jolla l\u00e4hde voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 geenimarkkereiden avulla.<\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

Ulosteiden saastuttamien vesien v\u00e4lityksell\u00e4 levi\u00e4v\u00e4t vesiv\u00e4litteiset taudinaiheuttajat aiheuttavat vuosittain satoja tuhansia kuolemia maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen arvioidaan heikent\u00e4v\u00e4n veden laatua my\u00f6s Pohjoismaissa. Ulosteper\u00e4isen saastumisen l\u00e4hteen tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta saastumisen aiheuttamia terveysriskej\u00e4 voidaan luotettavasti arvioida ja ulosteiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 vesist\u00f6ihin ehk\u00e4ist\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Geenimarkkerit paljastavat, mist\u00e4 saastuttavat ulosteet ovat per\u00e4isin\u00a0<\/h2>\n

Annastiina Rytk\u00f6sen<\/strong>\u00a0tutkimuksessa otettiin Suomessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saastel\u00e4hteiden j\u00e4ljitysmenetelm\u00e4, joka tunnistaa pintavedess\u00e4 esiintyv\u00e4n ulosteper\u00e4isen saastumisen l\u00e4hteen geenimarkkereiden avulla. N\u00e4m\u00e4 geenimarkkerit tunnistavat pienen p\u00e4tk\u00e4n el\u00e4inlajille tyypillisten suolistomikrobien perim\u00e4st\u00e4, tai el\u00e4imen oman perim\u00e4n ulosteen mukaan irronneista suoliston soluista. T\u00e4t\u00e4 tunnistusta hy\u00f6dynt\u00e4en voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 vesin\u00e4ytteest\u00e4 havaittujen suolistomikrobien is\u00e4nt\u00e4el\u00e4in. Menetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan erottaa toisistaan ihmisper\u00e4inen j\u00e4tevesi ja esimerkiksi nautakarjan tai lintujen ulosteet.<\/p>\n

Tutkimuksessaan Rytk\u00f6nen paransi menetelm\u00e4n tarkkuutta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aktiivisissa mikrobisoluissa runsaana esiintyv\u00e4\u00e4 ribosomaalista RNA-molekyyli\u00e4 geenimarkkereiden havaitsemisessa. Runsaslukuisuus on vesin\u00e4ytteiden tutkimiseen k\u00e4ytetyille markkereille etu, sill\u00e4 mikrobit laimenevat pintavesiin.<\/p>\n

J\u00e4tevesist\u00e4 norovirusta, el\u00e4intiloilta kampylobakteeria<\/h2>\n

Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamojen alapuolisista vesist\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyi ihmisper\u00e4isi\u00e4 ulostemarkkereita samaan aikaan noroviruksen kanssa. Kun tutkimuksessa arvioitiin vesiv\u00e4litteist\u00e4 tartuntariski\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamoiden l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevilla uimarannoilla, havaittiin norovirustartunnan riskin olevan selv\u00e4sti kohonnut silloin, kun j\u00e4tevesikuormitus vesist\u00f6\u00f6n oli tavallista suurempi.<\/p>\n

Nauta- ja lammaslaitumien alapuolisista vesist\u00f6ist\u00e4 taas l\u00f6ytyi m\u00e4rehtij\u00e4- ja lintuper\u00e4isi\u00e4 ulostemarkkereita samanaikaisesti kampylobakteerin kanssa. El\u00e4inper\u00e4isen saastumisen aiheuttama tartuntariski laitumien l\u00e4heisill\u00e4 uimarannoilla osoittautui kuitenkin kokonaisuudessaan selv\u00e4sti pienemm\u00e4ksi kuin j\u00e4tevesien aiheuttama riski.<\/p>\n

Menetelm\u00e4 auttaa kohdentamaan vesiensuojelutoimia<\/h2>\n

V\u00e4it\u00f6skirjassa esitetty\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6ihin kohdistuvien mikrobiologisten riskien tunnistamisessa ja vesiensuojelutoimien kohdentamisessa niihin saastel\u00e4hteisiin, jotka saastel\u00e4hdej\u00e4ljityksen perusteella laskevat veden laatua. Menetelm\u00e4\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi uimarannoilla viranomaisseurannan tukena, mik\u00e4li uimaveden laadun havaitaan huonontuneen ja t\u00e4m\u00e4n syyt\u00e4 halutaan selvitt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirja on tehty Helsingin yliopiston el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ymp\u00e4rist\u00f6terveyden osastolla Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelmassa. Yhteisty\u00f6kumppaneina toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja H\u00e4meen ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuuden tiedot<\/h2>\n

FM\u00a0Annastiina Rytk\u00f6nen\u00a0<\/strong>v\u00e4ittelee 8.5.2026 kello 12 Helsingin yliopiston el\u00e4inl\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 tiedekunnassa aiheesta ”Hygienic surface water quality in proximity to faecal contamination sources – Application of modern molecular methods in water quality evaluations”. V\u00e4it\u00f6stilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n osoitteessa Porthania, PIII, Yliopistokatu 3. V\u00e4it\u00f6stilaisuutta voi seurata my\u00f6s\u00a0et\u00e4yhteydell\u00e4<\/a>\u00a0.<\/p>\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on professori\u00a0David McCarthy<\/strong>, University of Guelph, ja kustoksena on\u00a0Tarja Pitk\u00e4nen<\/strong>.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirja on my\u00f6s elektroninen julkaisu ja luettavissa\u00a0Heldassa<\/a>.<\/p>\n

Aloituksen kuva: N\u00e4ytteenottoa lehmien laitumen l\u00e4heisest\u00e4 vesist\u00f6st\u00e4. (Kuva: Tarja Pitk\u00e4nen)<\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4tevesien ja maatalouden valumavesien tiedet\u00e4\u00e4n saastuttavan pintavesi\u00e4, mutta saastumisen l\u00e4hde on usein j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi. Tuoreessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa kehitettiin menetelm\u00e4, jolla l\u00e4hde voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 geenimarkkereiden avulla.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10164,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10162","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10162"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10165,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10162\/revisions\/10165"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10162"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}