{"id":10166,"date":"2026-05-04T17:39:51","date_gmt":"2026-05-04T14:39:51","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=10166"},"modified":"2026-05-04T17:39:51","modified_gmt":"2026-05-04T14:39:51","slug":"droonivene-ja-laser-reppu-auttavat-tutkijoita-ja-paatoksentekijoita-tulvariskien-ennakoinnissa-pohjois-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/05\/droonivene-ja-laser-reppu-auttavat-tutkijoita-ja-paatoksentekijoita-tulvariskien-ennakoinnissa-pohjois-suomessa\/","title":{"rendered":"Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa"},"content":{"rendered":"
Kev\u00e4t on Suomessa tulville kriittinen ajankohta. Tulvat ja niiden ajankohdat tai jopa tulvien v\u00e4hyys vaikuttavat ymp\u00e4r\u00f6iviin alueisiin, mik\u00e4 korostaa ennustetiedon tarvetta.<\/div>\n

<\/p>\n

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat osana Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset vedet \u2013lippulaivaa tuottavat Suomen jokiin liittyv\u00e4\u00e4 tarkkaa mittaus- ja mallinnustietoa, jotta tulviin ja niiden vaikutuksiin voidaan varautua ajoissa. Tiedolle on tarvetta, sill\u00e4 tulvariskien vaikutukset ulottuvat niin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuin maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6nkin.\u00a0\u00a0<\/div>\n
\u00a0<\/div>\n
\n

Kev\u00e4ttulvat syntyv\u00e4t Suomessa tavallisesti, kun talven lumet sulavat nopeasti tai kun kev\u00e4tsateet osuvat ajalle, jolloin maa on viel\u00e4 roudassa. Tulvia on esiintynyt erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna tulvat ovat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienemmiksi, mik\u00e4 tuo mukanaan omat vaikutuksensa: lumen v\u00e4hyys, tulvien puuttuminen ja\u00a0n\u00e4ist\u00e4\u00a0johtuvat hydrologiset muutokset voivat olla ongelma alueilla,\u00a0joiden hydrologia on riippuvainen lumesta ja sulamisvesist\u00e4. Tarkkaa ennustetietoa tarvitaan, koska muuttuva ilmasto vaikuttaa tulvariskeihin erityisesti Suomessa ja\u00a0arktisilla alueilla.\u00a0<\/p>\n

Tulvariskien hallinta edellytt\u00e4\u00e4 ennakoivaa tietoa voimakkaiden s\u00e4\u00e4olosuhteiden vaikutuksista jokiin. Suomen Akatemian rahoittamassa Digitaaliset vedet -lippulaivassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat yhdess\u00e4 yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ker\u00e4\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6ist\u00e4 tarkkaa ja monipuolista dataa. Mittauksia tehd\u00e4\u00e4n sek\u00e4 sis\u00e4vesill\u00e4 ett\u00e4 It\u00e4meren rannikkoalueilla eri vuodenaikoina, my\u00f6s talvella j\u00e4\u00e4peitteen alla.\u00a0<\/p>\n

Ker\u00e4tyn tiedon pohjalta esimerkiksi joesta voidaan tehd\u00e4 digitaalinen kaksonen. Sen avulla voidaan mallintaa tulvien vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.\u00a0\u00a0<\/p>\n

– Tarkka mittaustieto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkimukselle, mutta se tukee my\u00f6s viranomaisia ja paikallisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 esimerkiksi tilanteissa, joissa on huomioitava tulvariskit ja\u00a0niiden vaikutus\u00a0maank\u00e4yt\u00f6n\u00a0suunnittelussa, sanoo tutkimusprofessori\u00a0Harri Kaartinen<\/strong>\u00a0Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus\u00a0FGI:st\u00e4.\u00a0<\/p>\n

\u2013 Tarkka kolmiulotteinen malli jokiuomasta auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten tulvat sek\u00e4 muuttuvat s\u00e4\u00e4olosuhteet muokkaavat vesiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja millaisia riskej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheutuu niin luonnolle kuin rakennetulle ymp\u00e4rist\u00f6lle,\u00a0h\u00e4n kertoo.\u00a0<\/p>\n

Droonivene\u00a0ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 mittaava selk\u00e4reppu ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tarkan tiedon ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4<\/strong>\u00a0<\/p>\n

Tulvariskien luotettava ennakoiminen edellytt\u00e4\u00e4 tarkasti mitattua tietoa joista. Digitaaliset vedet -lippulaivan tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t liikkuvia ja kiinteit\u00e4, autonomisia mittauslaitteistoja, joilla voidaan ker\u00e4t\u00e4 tarkkaa ja ajantasaista dataa vesist\u00f6ist\u00e4 my\u00f6s vaikeakulkuisilla pohjoisilla alueilla.\u00a0<\/p>\n

Tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on muun muassa jokien pohjaa mittaava droonivene sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 tietoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4 selk\u00e4reppuna kannettava laserkeilain.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Mittauksia on tehty muun muassa Pohjois-Suomessa Oulankajoella, Tenojoella ja\u00a0Pulmankijoella\u00a0sek\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa Vantaanjoella.\u00a0Mukana tutkimuksessa ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Ilmatieteen laitos\u00a0ja Oulun yliopisto.\u00a0Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa\u00a0Digitaaliset Vedet (DIWA) -lippulaivaa<\/a>, Suomen Akatemian ja Euroopan Unionin NextGenerationEU-ohjelman aiemmin rahoittaman Hydro-RI-Platform \u2013tutkimusinfrastruktuurin laitteistoilla on keskeinen rooli tutkimusaineistojen keruussa.<\/p>\n

Lis\u00e4tiedot\u00a0<\/strong>\u00a0<\/p>\n

Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, +35829 531 4756,\u00a0etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi<\/a>\u00a0<\/p>\n

Aloituksen kuva: Tutkimusprofessori Antero Kukko Oulankajoella. (Kuva: Ville Kankare)<\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4t on Suomessa tulville kriittinen ajankohta. Tulvat ja niiden ajankohdat tai jopa tulvien v\u00e4hyys vaikuttavat ymp\u00e4r\u00f6iviin alueisiin, mik\u00e4 korostaa ennustetiedon tarvetta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10167,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10166","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10166","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10166"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10166\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10168,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10166\/revisions\/10168"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10166"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10166"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10166"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10166"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}