Maaningan kansainv\u00e4lisesti arvokkailla lintuvesill\u00e4 on saavutettu merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4nne parempaan. Kunnostusty\u00f6t ja haitallisten vieraspetojen pyynti ovat palauttaneet alueen j\u00e4lleen houkuttelevaksi paikaksi pesi\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Taantuneita vesilintulajeja, kuten jouhisorsia ja tukkasotkia on palannut pesim\u00e4\u00e4n Maaningalle, ja linnustotulokset ovat paremmat kuin vuosikymmeniin. Pari- ja poikuem\u00e4\u00e4rien trendi on ollut kohteella nouseva useilla lajeilla.<\/p>\n
Esimerkiksi Patalahdelle on palannut yli tuhannen parin pikku- ja naurulokkikoloniat, jotka toimivat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pedoista kertovana \u201dilmah\u00e4lytysj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4\u201d monelle muulle pesiv\u00e4lle lintulajille alueella.<\/p>\n
\u2013 J\u00e4rvell\u00e4 tehdyt kunnostusty\u00f6t ja pitk\u00e4j\u00e4nteinen vieraspetopyynti ovat parantaneet pesim\u00e4olosuhteita selv\u00e4sti. Linnuston monipuolistuminen ja taantuneiden lajien paluu kertovat, ett\u00e4 toimenpiteet ovat olleet vaikuttavia, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso Mets\u00e4hallituksesta kertoo.<\/p>\n
Vesilintulaskennoissa seurataan muun muassa sinisorsan, tavin, telk\u00e4n ja nokikanan kantoja. Parilaskentojen p\u00e4\u00e4tavoitteena on seurata pesim\u00e4kantojen muutoksia ja poikuelaskennalla selvitet\u00e4\u00e4n pesinn\u00e4n onnistumista. Parilaskennat tehd\u00e4\u00e4n kaksi kertaa loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4. Ajankohta tarkentuu j\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6n perusteella. Poikuelaskennat tehd\u00e4\u00e4n hein\u00e4kuussa samoilla vakiopisteill\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Vapaaehtoisten mets\u00e4st\u00e4jien ja lintuharrastajien tekem\u00e4t laskennat tuottavat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa vesilintujen kannoista ja pesinn\u00e4n onnistumisesta. Tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4styksen ja riistanhoidon suunnittelussa, ja uusia laskijoita tarvitaan mukaan, riistasuunnittelija Piia Ikonen Suomen riistakeskuksesta kertoo.<\/p>\n
Haitalliset vieraslajit supikoira ja minkki ovat merkitt\u00e4v\u00e4 uhka vesilintujen pesinn\u00f6ille. Suomen riistakeskuksen ja Mets\u00e4hallituksen Helmi-vieraspetohankkeessa vapaaehtoiset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat poistaneet Maaningan lintuvesien ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 vuosina 2021\u20132025 noin 350 supikoiraa ja noin 180 minkki\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Vieraspetopyynti on konkreettinen ja vaikuttava keino parantaa vesilintujen pesim\u00e4menestyst\u00e4. Kun petopaine v\u00e4henee, yh\u00e4 useampi pesint\u00e4 onnistuu, riistasuunnittelija Veijo Kr\u00f6ger Suomen riistakeskuksesta sanoo.<\/p>\n
Vieraspetojen saalism\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat l\u00e4hteneet laskuun vuoden 2023\u20132024 huippuvuosista, mik\u00e4 on osoitus onnistuneesta vieraspetopyynnist\u00e4 ja vieraspetokantojen leikkaantumisesta.<\/p>\n
Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n Maaningan lintuj\u00e4rvet (ymparisto.fi)<\/a><\/p>\n