{"id":10172,"date":"2026-05-04T17:44:05","date_gmt":"2026-05-04T14:44:05","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=10172"},"modified":"2026-05-04T17:44:05","modified_gmt":"2026-05-04T14:44:05","slug":"saimaan-juoksutus-lasketaan-alimmilleen-lahes-20-vuoteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/05\/saimaan-juoksutus-lasketaan-alimmilleen-lahes-20-vuoteen\/","title":{"rendered":"Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen l\u00e4hes 20 vuoteen"},"content":{"rendered":"<p><!--more--><\/p>\n<p>Saimaan juoksutus lasketaan maanantaista 4.5. viikkokeskiarvoon 300 m\u00b3\/s. Juoksutus on ollut yht\u00e4 pient\u00e4 Saimaan ja Vuoksen juoksutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n historiassa vain vuosina 2003 ja 2006. Juoksutuksen v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Juoksutusv\u00e4hennysten ansiosta Saimaa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 13 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta ylemp\u00e4n\u00e4 ja ero kasvaa ennusteen mukaan juhannukseen menness\u00e4 noin 25 senttimetriin. V\u00e4hennyksist\u00e4 huolimatta Saimaan vedenkorkeus tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 noin puoli metri\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alemmas. Matalat vedenkorkeudet johtuvat poikkeuksellisen v\u00e4h\u00e4sateisesta ja l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 alkuvuodesta sek\u00e4 jo pidemp\u00e4\u00e4n jatkuneesta ylivuotisesta kuivuudesta.<\/p>\n<h2>Vuoksen virtaama poikkeuksellisen pient\u00e4<\/h2>\n<p>Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on k\u00e4ynnist\u00e4nyt Saimaan ja Vuoksen juoksutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaisen juoksutuksen v\u00e4hent\u00e4misen 23. maaliskuuta. Juoksutus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tasolla 350 m3\/s ja se lasketaan 4.5. alkaen viikkokeskiarvoon 300 m3\/s. Edellisen kerran juoksutus on ollut n\u00e4in pient\u00e4 l\u00e4hes 20 vuotta sitten syksyll\u00e4 2006. Juoksutusm\u00e4\u00e4r\u00e4 on alimmillaan koko juoksutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n historiassa vuodesta 1991.<\/p>\n<p>Laskujoki Vuoksen vuotuinen keskivirtaama ja my\u00f6s huhti-toukokuun vaihteen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen virtaama on noin 600 m3\/s. Juoksutusv\u00e4hennyksen vuoksi virtaama laskee vain noin puoleen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 ja on ajankohtaan n\u00e4hden poikkeuksellisen pient\u00e4. Saimaan matalien vedenkorkeuksien takia luonnonmukainen virtaama olisi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 460 m3\/s. Vuoksen pieni virtaama voi n\u00e4ky\u00e4 normaalia alempina vedenkorkeuksina Imatrankosken voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella.<\/p>\n<h2>Juoksutuksen v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 lievennet\u00e4\u00e4n kuivuudesta aiheutuvia haittoja<\/h2>\n<p>Saimaan ja Vuoksen juoksutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan Saimaata ei normaalitilanteessa s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4. Luonnonmukaisesta vedenkorkeudesta ja juoksutuksesta voidaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti poiketa vain Saimaata uhkaavien tulva- ja kuivuustilanteiden aikana. N\u00e4in ollen juoksutusmuutoksilla parannetaan aina Saimaan tilannetta suhteessa siihen, ett\u00e4 vedenkorkeus vaihtelisi t\u00e4ysin luonnonmukaisesti. Juoksutusmuutoksista aiheutuvat haitat n\u00e4kyv\u00e4t kuitenkin alapuolisessa vesist\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4 tulee huomioida juoksutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Saimaan vedenkorkeus on vuonna 2025 toteutettujen juoksutusv\u00e4hennysten sek\u00e4 23.3. uudelleen aloitettujen v\u00e4hennysten vuoksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 13 cm luonnonmukaista korkeutta ylemp\u00e4n\u00e4. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen ennusteen mukaan ero luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen kasvaa juhannukseen menness\u00e4 noin 25 senttimetriin. Juoksutusv\u00e4hennyksen positiivisesta vaikutuksesta huolimatta vedenkorkeus tulee keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen ennusteen mukaan laskemaan kes\u00e4ll\u00e4 alimmilleen l\u00e4hes 50 vuoteen. Saimaan juoksutuksia ei voida juoksutuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n puitteissa nykyisess\u00e4 vesitilanteessa en\u00e4\u00e4 pienent\u00e4\u00e4 enemp\u00e4\u00e4, joten kes\u00e4n vedenkorkeudet riippuvat ennen muuta kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n sateista.<\/p>\n<h2>Alkuvuoden sadem\u00e4\u00e4r\u00e4 enn\u00e4tyspieni<\/h2>\n<p>Saimaan vaikea vesitilanne on seurausta jo pitk\u00e4\u00e4n jatkuneesta v\u00e4h\u00e4vetisyydest\u00e4. Saimaalla keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kuivempi tilanne on jatkunut jo kes\u00e4st\u00e4 2024 l\u00e4htien. Nykyiset vedenkorkeudet sek\u00e4 kes\u00e4lle ennustetut matalat vedenkorkeudet selittyv\u00e4t poikkeuksellisen v\u00e4h\u00e4lumisella talvella, aikaisella lumen sulamisella sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4sateisella ja l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Saimaan valuma-alueen sadesumma on ollut enn\u00e4tyksellisen pieni vuodesta 1962 alkaneella vertailujaksolla. Kuluvan vuoden sadem\u00e4\u00e4r\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt noin 70 mm keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4. Saimaan vedenkorkeuden palautuminen l\u00e4hemm\u00e4s tavanomaisia kes\u00e4korkeuksia edellytt\u00e4isi pitk\u00e4kestoisia ja runsaita sateita. Toisaalta mahdollinen kuiva kes\u00e4 lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 loppukes\u00e4n hyvin mataliin vedenkorkeuksiin.<\/p>\n<h2>Kuivuustilanteen seuranta<\/h2>\n<p>Kuivuustilanteen kehittymist\u00e4 voi seurata vesi.fi-palvelussa. Palveluun on koottu ajantasaiset vesist\u00f6ennusteet sek\u00e4 yleisi\u00e4 ohjeita kuivuuteen varautumiseen. Elinvoimakeskukset seuraavat vesitilannetta alueellisesti ja jatkavat tiedottamista J\u00e4rvi-Suomen kuivuustilanteesta yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen kanssa. Kuivuustilannetta voi seurata Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (<a href=\"http:\/\/vesi.fi\/\">vesi.fi<\/a>), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaper\u00e4n ja maastopalojen kehittymisest\u00e4 koko maassa.\u00a0<\/p>\n<h2>Ilmoita kuivuuteen liittyvist\u00e4 havainnoistasi vesi.fi-palvelussa<\/h2>\n<p>Matalista vedenkorkeuksista ja muista kuivuuteen liittyvist\u00e4 havainnoista, kuten kaivojen kuivumisesta, voi ilmoittaa vesi.fi-sivuston karttapalvelussa. Ilmoitetut havainnot tulevat julkisesti n\u00e4kyviin ja auttavat viranomaisia kuivuustilannekuvan yll\u00e4pidossa.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4tiedot:<\/strong><\/p>\n<p><u>Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Vesitalousosasto\u00a0<\/u><\/p>\n<ul>\n<li>Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, puh. 0295 029 225. Saimaan ja Vuoksen juoksutuss\u00e4\u00e4nt\u00f6. Alueellista tietoa: Saimaa ja Etel\u00e4-Karjala.\u00a0<\/li>\n<li>Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199. Alueellista tietoa: Pohjois-Karjala.\u00a0<\/li>\n<li>Vesitalousasiantuntija Jussi H\u00e4rk\u00f6nen, puh. 0295 026 202. Alueellista tietoa: Pohjois-Savo.\u00a0<\/li>\n<li>Yksik\u00f6np\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Varpu Rajala, It\u00e4inen vesist\u00f6yksikk\u00f6 (Etel\u00e4-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi), puh. 0295 024 224.\u00a0<\/li>\n<li>Yksik\u00f6np\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Vaittinen, Etel\u00e4inen vesist\u00f6yksikk\u00f6 (Kymenlaakso, Etel\u00e4-Karjala, P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me ja Uusimaa), puh. 0295 029 112.\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n<p>s\u00e4hk\u00f6postit: etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi<br \/>\n\u00a0<br \/>\n<u>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus:<\/u><u><\/u><\/p>\n<ul>\n<li>Tulvakeskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Lauri Ahopelto, puh. 0295 251 342. Valtakunnallinen kuivuustilanteen seuranta ja varoitukset.<\/li>\n<li>Hydrologi Juho Jakkila, puh. 0295 251 215. Vuoksen vesist\u00f6alueen vesist\u00f6ennusteet.\u00a0<br \/>\n\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n<p>s\u00e4hk\u00f6postit: etunimi.sukunimi(at)syke.fi<\/p>\n<p><em>Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vastaa vesitalousteht\u00e4vist\u00e4 Etel\u00e4-Karjalan, Etel\u00e4-Savon, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen ja Uudenmaan maakunnissa.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":12,"featured_media":10173,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10172","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10172"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10174,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10172\/revisions\/10174"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10172"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}