Oulun yliopiston koordinoimassa AshCycle-hankkeessa kehitettiin ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia ratkaisuja, joilla biomassan, yhdyskuntaj\u00e4tteen ja j\u00e4tevesilietteen polton tuhkat pystyttiin muuntamaan arvokkaiksi kiertotalouden raaka-aineiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Merkitt\u00e4v\u00e4n tutkimushankkeen tuloksena huonosti hy\u00f6dynnetyt biomassan, yhdyskuntaj\u00e4tteen ja j\u00e4tevesilietteen polton tuhkat saatiin tehokkaammin hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t arvokkaat materiaalit otettiin talteen ja niiden pohjalta syntyi uusia tuotteita sek\u00e4 kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Tuhkiin sitoutuneita metalleja, ravinteita ja mineraaleja saatiin talteen ja jalostettua teollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi rakennus- ja vedenk\u00e4sittelymateriaaleiksi.<\/p>\n
\u201dTutkittuja tuhkia ei ole aiemmin hy\u00f6dynnetty kattavasti, ja osa niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy edelleen kaatopaikoille. Samalla menetet\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 metalleja, ravinteita ja teollisuudelle arvokkaita mineraaleja, joita tuhkat sis\u00e4lsiv\u00e4t. Niist\u00e4 l\u00f6ytyy jopa harvinaisia maametalleja, joista on nyt Euroopassa kova pula\u201d, kertoo apulaisprofessori Tero Luukkonen<\/strong> Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksik\u00f6st\u00e4, Oulun yliopistosta.<\/p>\n Hankkeen aikana kehitettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti tuhkan kaatopaikkasijoitusta ja siihen liittyvi\u00e4 kustannuksia v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 tuotteita.<\/p>\n \u201dTuhkien sijoittaminen kaatopaikalle maksaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100\u2013500 euroa tonnilta, ja kustannusten arvioitiin kasvavan entisest\u00e4\u00e4n. Siksi uusien hy\u00f6dynt\u00e4mistapojen kehitt\u00e4minen on sek\u00e4 taloudellisesti ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4\u201d, Luukkonen toteaa.<\/p>\n Keskeiseksi toimintatavaksi kehitettiin teollisuuden ja kaupunkien v\u00e4linen kiertotalouden symbioosi, jossa energia\u2011, j\u00e4te\u2011, rakennus- ja vesihuoltoalan toimijat hy\u00f6dynsiv\u00e4t toistensa sivuvirtoja. Ratkaisuja testattiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 useissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 pilottikohteissa, joissa valmistettiin t\u00e4yden mittakaavan konkreettisia ratkaisuja tuhkan hy\u00f6dynt\u00e4miseen. N\u00e4m\u00e4 eri maissa tehdyt toteutukset on esitelty hankkeen verkkosivulla.<\/p>\n \u201dHankkeessa tuhkamateriaaleista kehitettiin uusia rakennusmateriaaleja sek\u00e4 menetelmi\u00e4 arvokkaiden raaka-aineiden talteenottoon. Suomessa teimme muun muassa esivalettuja elementtibetonirakenteita ja maanrakennusrakeita tien pohjakerroksiin\u201d, sanoo kiertotalousp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Antero Kiljunen<\/strong>, Kiertokaari Oy.<\/p>\n Lis\u00e4ksi hankkeessa syntyi digitaalisia ty\u00f6kaluja materiaalien arviointiin.<\/p>\n \u201dYksi suomalaisista hankkeen yrityskumppaneista, AI4Value, kehitti my\u00f6s teko\u00e4lyavusteisen digity\u00f6kalun, jonka avulla voidaan arvioida nopeasti tuhkan hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6potentiaalia ja ohjata sit\u00e4 sopivimpiin k\u00e4ytt\u00f6kohteisiin\u201d, Luukkonen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4.<\/p>\n Hankkeen aikana:<\/p>\n AshCycle toteutettiin 27 organisaation kansainv\u00e4lisess\u00e4 konsortiossa, joka kattoi koko arvoketjun j\u00e4tehuollosta materiaalien hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Projektin eritt\u00e4in suuri joukko sek\u00e4 tutkimusosapuolia ett\u00e4 yrityskumppaneita on listattuna alla.<\/p>\n Aloituskuva: Hankkeen aikana tehtiin betonivaluina erilaisia koekappaleita, joissa pohjatuhka oli yksi ainesosa. Kuvaaja: Livia Piira<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oulun yliopiston koordinoimassa AshCycle-hankkeessa kehitettiin ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia ratkaisuja, joilla biomassan, yhdyskuntaj\u00e4tteen ja j\u00e4tevesilietteen polton tuhkat pystyttiin muuntamaan arvokkaiksi kiertotalouden raaka-aineiksi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10222,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10221","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10221"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10221\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10223,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10221\/revisions\/10223"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10222"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10221"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
Laaja kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6<\/h2>\n
\n