{"id":10245,"date":"2026-06-09T14:29:39","date_gmt":"2026-06-09T11:29:39","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=10245"},"modified":"2026-06-09T14:29:39","modified_gmt":"2026-06-09T11:29:39","slug":"arviointi-maa-ja-metsatalouden-vesiensuojelutoimenpiteiden-kustannusvaikuttavuudesta-on-julkaistu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/06\/arviointi-maa-ja-metsatalouden-vesiensuojelutoimenpiteiden-kustannusvaikuttavuudesta-on-julkaistu\/","title":{"rendered":"Arviointi maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta on julkaistu"},"content":{"rendered":"<p>Arvioinnissa tarkastellaan maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelutoimien kustannusvaikuttavuuden kokonaiskuvaa. Tavoitteena on t\u00e4sment\u00e4\u00e4, millaisia toimenpiteit\u00e4 ravinnekuormien v\u00e4hent\u00e4miseksi on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kuinka vaikuttavia ne ovat nykytiedon perusteella ja miten ne vertautuvat toisiinsa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Arvioinnin tuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Ahti-ohjelman edist\u00e4misty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanon kehitt\u00e4miseen. Arvionnin tilaaja on Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja\u00a0 sen on toimittanut Luonnonvarakeskus.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelutoimilla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n elinkeinojen aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesist\u00f6ihin. Samalla parannetaan veden laatua ja turvataan vesiluonnon monimuotoisuutta. Toimet tukevat elinkeinojen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin toimintaedellytyksi\u00e4.<\/p>\n<h2><strong>Toimien kustannusvaikuttavuutta jaoteltiin nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n<br \/>\n<\/strong><\/h2>\n<p>Mets\u00e4talouden toimien osalta tarkastelun kohteina olivat laskeutusaltaat, virtaamans\u00e4\u00e4t\u00f6padot, luonnontilaiset ja ennallistetut kosteikot sek\u00e4 jatkuvapeitteinen kasvatus. Maatalouden osalta tarkastelussa oli mukana jaksottainen kynt\u00f6, maatalouden kosteikot, s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus, kipsi, rakennekalkki, maanparannuskuitu, ker\u00e4\u00e4j\u00e4kasvit, kaksitasouoma, suojavy\u00f6hykkeet ja lantapoikkeuksesta luopuminen.<\/p>\n<p>Tulosten perusteella vesiensuojelutoimet voitiin j\u00e4sent\u00e4\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n: toimenpiteisiin, jotka samanaikaisesti parantavat taloudellista tulosta ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kuormitusta, kustannuksia aiheuttaviin mutta verraten edullisiin toimiin, kohtuullisia kustannuksia aiheuttaviin suhteutettuna vesiensuojeluhy\u00f6tyyn, sek\u00e4 toimiin, joiden kustannukset ovat suuret suhteessa saavutettuun vesiensuojeluhy\u00f6tyyn.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2><strong>Parhaimmillaan toimenpide tukee sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ett\u00e4 kannattavuutta<\/strong><\/h2>\n<p>Metsien jatkuva kasvatus ja peltojen jaksottainen kynt\u00f6 osoittautuivat toimenpiteiksi, jotka voivat sek\u00e4 parantaa taloudellista tulosta ett\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuormitusta tietyiss\u00e4 olosuhteissa. Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon, ett\u00e4 moniin toimenpiteisiin liittyy edelleen huomattavaa ep\u00e4varmuutta sek\u00e4 vesiensuojelun tehon ett\u00e4 kustannusten osalta. Samalla tarkastelu korostaa tarvetta arvioida jatkossa kriittisesti sellaisia toimenpiteit\u00e4, joiden kustannusvaikuttavuus j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseksi. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat erityisesti mets\u00e4taloudessa laajasti hy\u00f6dynnetyt laskeutusaltaat.<\/p>\n<h2><strong>Vaikutuksia on tarkasteltava kokonaisuutena<\/strong><\/h2>\n<p>Lis\u00e4ksi tulee huomioida, ett\u00e4 arvioinnissa ei tarkasteltu toimimatta j\u00e4tt\u00e4misen arvoa. Esimerkiksi kunnostusojitusten v\u00e4ltt\u00e4minen heikosti kannattavilla alueilla voi olla yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n monitavoitteisista n\u00e4k\u00f6kulmista hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi toimenpiteen kustannusvaikuttavuus riippuu olosuhteista ja kokonaisvaikutuksista. Esimerkiksi sama keino voi olla paikoin tehokas ravinnevalumien v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4, mutta heikent\u00e4\u00e4 luontoarvoja. Siksi yksitt\u00e4isten hy\u00f6tyjen sijaan on paikka- ja toimenpidekohtaisesti aina tarkasteltava ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 kokonaisvaikutuksia. Arvioinnissa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma nousi esiin esimerkiksi kaksitasouomien soveltamisen kohdalla sek\u00e4 vesien johtamisessa luonnontilaisen suon l\u00e4pi.<\/p>\n<h2><strong>Yhteinen ja p\u00e4ivittyv\u00e4 tieto toimien kustannuksista ja vaikutuksista vahvistaisi tulevaa ohjausta<\/strong><\/h2>\n<p>Arvioinnin toimenpiteiden kustannuksiin ja vaikutuksiin liittyv\u00e4\u00e4 tiedonkeruuta tehtiin laajassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tutkimuslaitosten ja hankkeiden kesken, mit\u00e4 pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4 tulevaisuudessa. My\u00f6s sidosryhmien osoittama kiinnostus arviointia kohtaan osoitti, ett\u00e4 jatkossa olisi tarpeen kehitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi yhteinen avoimesti p\u00e4ivittyv\u00e4 tieto vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksille, vaikutuksille ja niihin liittyville esimerkkikohteille.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arvioinnissa tarkastellaan maa- ja mets\u00e4talouden vesiensuojelutoimien kustannusvaikuttavuuden kokonaiskuvaa. Tavoitteena on t\u00e4sment\u00e4\u00e4, millaisia toimenpiteit\u00e4 ravinnekuormien v\u00e4hent\u00e4miseksi on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kuinka vaikuttavia ne ovat nykytiedon perusteella ja miten ne vertautuvat toisiinsa. &nbsp; Arvioinnin tuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Ahti-ohjelman edist\u00e4misty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanon kehitt\u00e4miseen. Arvionnin tilaaja on Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja\u00a0 sen on toimittanut Luonnonvarakeskus. Maa- ja &hellip;<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10246,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10245","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","author_category":"","first_name":"Jarkko","last_name":"Narvanne","user_url":"","job_title":"","description":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10245","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10245"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10245\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10247,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10245\/revisions\/10247"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10245"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10245"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10245"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10245"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}