LATAA KIRJA<\/a> (9MB)<\/p>\n <\/p>\n
Nostoja kirjasta:<\/h4>\n
\u201dVesitalous-lehden er\u00e4\u00e4nlaisena esikuvana voi pit\u00e4\u00e4 Maanviljelysinsin\u00f6\u00f6rien vuosikirjaa, jonka julkaiseminen oli p\u00e4\u00e4ttynyt vuonna 1958. Maanviljelysinsin\u00f6\u00f6rien vuosikirjassa oli julkaistu artikkeleja ammattikunnan t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4 asioista, kuten maatalouden vesitekniikasta ja vesioikeudesta. Uusi julkaisu jatkoi samalla linjalla, mutta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n entist\u00e4 laajempana, ja kerran vuodessa ilmestyv\u00e4n vuosikirjan sijaan uusi julkaisu ilmestyi nelj\u00e4 kertaa vuodessa.\u201d (s. 16)<\/p>\n
\u201dVesitalous-lehden sivuilla 1960-luvun mittaan usein per\u00e4\u00e4nkuulutettu vesien k\u00e4yt\u00f6n kokonaissuunnittelu k\u00e4ynnistyi Vesihallituksen yleissuunnittelutoimiston johdolla heti 1970-luvun alussa. Laadittavien kokonaissuunnitelmien pohjaksi Vesihallitus suoritti Suomen vesivarojen perinpohjaisen inventaarion, eli kartoitti kaikki Suomen vesivarat ja arvioi niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kohdistuvia erilaisia paineita\u201d (s. 33)<\/p>\n
\u201dVesiensuojelun ensimm\u00e4inen vaihe oli keskittynyt pistekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen puhdistamalla teollisuuden ja yhdyskuntien j\u00e4tevesi\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4isen osalta operaatio oli valmis 1980-luvun alkupuolella, teollisuuden osalta seuraavan vuosikymmen alussa. Mik\u00e4li vesist\u00f6jen tilan toivottiin edelleen paranevan, oli katseet k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 vesist\u00f6jen hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Vesiensuojelun toinen vaihe oli mittakaavaltaan ensimm\u00e4ist\u00e4 suurempi urakka. Laajemmalta alueelta hiljalleen kertyv\u00e4n hajakuormituksen torjuminen edellytti kauaskantoisia muutoksia maa- ja mets\u00e4talouteen. Siirtym\u00e4\u00e4 hidasti lis\u00e4ksi tiedon puute maa- ja mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutuksista.\u201d (s. 50)<\/p>\n
\u201dVesitalous-lehti uudistui perusteellisesti vuosituhannen vaihteessa. Lehden uudistuksilla haluttiin varmistaa lehden asema vesialan johtavana ammattilehten\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. Lehden ensimm\u00e4isten vuosikymmenten aikana lehden toimituskunnassa oli pidetty selvi\u00f6n\u00e4, ett\u00e4 vesialan ihmiset lukevat lehte\u00e4, mutta en\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ei voinut luottaa. Juhani Kettusen arvion mukaan lehden hehku oli v\u00e4hitellen himmennyt. Osin lehden vetovoiman hiipumiseen vaikuttivat lehdest\u00e4 riippumattomat asiat. Suomen avautuessa Euroopalle ja maailmalle kontaktit ulkomaiseen tiedeyhteis\u00f6\u00f6n olivat tiivistyneet, ja ulkomaisten julkaisujen saatavuus oli olennaisesti kasvanut. T\u00e4h\u00e4n suuntaan vaikutti my\u00f6s t\u00e4ysin uuden tiedonv\u00e4lityskanavan aukeaminen: internet-verkko oli 1990-luvun lopulla l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 jokaiseen suomalaiseen korkeakouluun, vesihuoltolaitokseen ja insin\u00f6\u00f6ritoimistoon.\u201d (s. 63)<\/p>\n
\u201dInnovaatiot syntyv\u00e4t yleens\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 ihmistiheys on suurin, ja ne my\u00f6s levi\u00e4v\u00e4t nopeimmin suurten v\u00e4est\u00f6keskittymien alueella. V\u00e4h\u00e4 kerrassaan keksinn\u00f6t levitt\u00e4ytyv\u00e4t yh\u00e4 syrjemm\u00e4lle, kunnes ne viimein saavuttavat et\u00e4isimm\u00e4tkin kolkat. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 moderni vesihuolto vedenottamoineen, puhdistamoineen ja jakeluverkkoineen on tyypillinen innovaatio, sill\u00e4 sen voittokulku alkoi kaupungeissa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen vesihuolto levitt\u00e4ytyi yh\u00e4 pienempiin taajamiin ja asutuskeskuksiin. 1970- ja 1980-lukujen vesihuollon nopean laajenemisen vuosikymmenten j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 vain syrj\u00e4isimm\u00e4t haja-asutusalueet olivat vailla puhdasta juomavett\u00e4.\u201d (s. 67-68)<\/p>\n
\u201dVesitalous-lehdess\u00e4 ilmastonmuutosta k\u00e4siteltiin ensimm\u00e4isen kerran vuoden 1987 toisessa numerossa. Helsingin yliopiston meteorologian professori Eero Holopainen kirjoitti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta veden kiertokulkuun, joskin artikkelissa ilmi\u00f6st\u00e4 puhuttiin ilmastonmuutoksen sijaan viel\u00e4 tuolloin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen terminologian mukaan kasvihuoneilmi\u00f6n\u00e4.\u201d (s. 90)<\/p>\n
\u201dLehden tekem\u00e4\u00e4 digiloikkaa on kuvailtu suurimmaksi harppaukseksi lehden historiassa. N\u00e4ist\u00e4 muutoksista huolimatta lehti on ytimelt\u00e4\u00e4n sama kuin ennenkin. Lehden toimituskunnassa yli kahdenkymmenen vuoden mittaisen uran (2000\u20132022) tehneen ja lehteen yli nelj\u00e4kymment\u00e4 artikkelia kirjoittaneen vesitalouden professori Olli Variksen sanoin lehti on prosessi, jatkumo, jonka tekeminen on tasapainoilua pysyvyyden ja uudistumisen v\u00e4lill\u00e4.\u201d (s. 97)<\/p>\n
\u201dVesitalous-lehdest\u00e4 on vuosikymmenten aikana muodostunut osa vesialan n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 infrastruktuuria. Vesihuoltoverkosto muodostaa konkreettisen siteen kaikkien suomalaisten v\u00e4lille, ja samalla tavalla Vesitalous-lehti on kotimaisen vesialan aineeton yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4. Ensimm\u00e4isist\u00e4 toimintavuosistaan alkaen lehti on ollut vesialan ammattilaisten keskeinen keskustelufoorumi, joka on tarjonnut julkaisualustan suomenkieliselle tieteelliselle tiedolle ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tiedolle.\u201d (s. 102-103)<\/p>\n
\u201dAikana, jolloin internet t\u00e4yttyy teko\u00e4lyll\u00e4 tuotetusta ja totuusarvoltaan kyseenalaisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, lehti on pysyvyydess\u00e4\u00e4n luotettava. Internetin tietotulvan keskell\u00e4 Vesitalous-lehti tarjoaa lukijoilleen valmiiksi kuratoidun tietopaketin. Ja kun vesiensuojelun ongelmat ovat muuttuneet yh\u00e4 moniulotteisemmiksi ja vaikeammin hahmotettaviksi, tarvitaan luotettavaa ja laaja-alaista lehte\u00e4 enemm\u00e4n kuin koskaan.\u201d (s. 104)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uusi kirja Vesitalous-lehden historiasta ladattavissa PDF muodossa veloituksetta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10287,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10284","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","author_category":"","first_name":"Jarkko","last_name":"Narvanne","user_url":"","job_title":"","description":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10284"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10289,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10284\/revisions\/10289"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10284"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}