{"id":10305,"date":"2026-08-17T19:59:25","date_gmt":"2026-08-17T16:59:25","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=10305"},"modified":"2026-08-17T19:59:25","modified_gmt":"2026-08-17T16:59:25","slug":"jatevedenkasittelyn-ilmastopaastoja-on-mahdollista-leikata-tuntuvasti-viime-vuonna-hsyn-puhdistamoilla-ennatystulokset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/08\/jatevedenkasittelyn-ilmastopaastoja-on-mahdollista-leikata-tuntuvasti-viime-vuonna-hsyn-puhdistamoilla-ennatystulokset\/","title":{"rendered":"J\u00e4tevedenk\u00e4sittelyn ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on mahdollista leikata tuntuvasti \u2013 viime vuonna HSY:n puhdistamoilla enn\u00e4tystulokset"},"content":{"rendered":"

Vuonna 2025 HSY:n j\u00e4tevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat enn\u00e4tyksellisen pienet, ja matalalla p\u00e4\u00e4st\u00f6tasolla on pysytty my\u00f6s alkuvuoden 2026 aikana. J\u00e4tevedenpuhdistuksesta syntyvist\u00e4 kasvihuonekaasuista merkitt\u00e4vin on typpioksiduuli, tunnetummin ilokaasu, jonka v\u00e4hent\u00e4minen on keskeinen tavoite my\u00f6s Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen V\u00e4h\u00e4hiilinen vesihuolto 2035 -tiekartassa.<\/p>\n

<\/p>\n

\n
\n

Yksi kilo typpioksiduulia vastaa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ilt\u00e4\u00e4n lentomatkaa Amsterdamiin\u00a0<\/h2>\n

Typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu, jota muodostuu muun muassa j\u00e4tevedenpuhdistuksen\u00a0biologisessa k\u00e4sittelyprosessissa.\u00a0Yksi kilogramma typpioksiduulia vastaa noin 300 kilogrammaa hiilidioksidia, joka on suurin piirtein\u00a0saman verran kuin yhden ihmisen meno-paluu lentomatka Amsterdamiin.\u00a0<\/p>\n

Typpioksiduulia syntyy, kun typpe\u00e4 poistetaan j\u00e4tevedest\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymisen ehk\u00e4isemiseksi.\u00a0Puhdistusprosessi on\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta\u00a0sivutuotteena syntyy\u00a0ilmastovaikutuksiltaan\u00a0hiilidioksidia 300 kertaa voimakkaampaa kaasua.\u00a0Kun typenpoisto tehd\u00e4\u00e4n keskitetysti puhdistamoilla sen sijaan, ett\u00e4 se vapautuisi\u00a0ilmaan\u00a0luonnossa, voidaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin vaikuttaa.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Typpioksiduuli on suurin yksitt\u00e4inen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hde j\u00e4tevedenpuhdistuksessa ja sit\u00e4 kautta koko vesihuollossa.\u00a0Vesihuollolla onkin Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n

HSY:n puhdistamoilla\u00a0enn\u00e4tyksellisen pienet p\u00e4\u00e4st\u00f6t vuonna 2025\u00a0<\/h2>\n

Viime vuonna\u00a0HSY:n puhdistamoilla\u00a0j\u00e4tevedenk\u00e4sittelyprosessien kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat enn\u00e4tyksellisen pienet.\u00a0P\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00a0v\u00e4heniv\u00e4t\u00a0edellisvuodesta\u00a0noin\u00a05\u00a0prosenttia.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Molemmilla HSY:n\u00a0kalliopuhdistamoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mittaustekniikkaa, joka mahdollistaa\u00a0p\u00e4\u00e4st\u00f6jen\u00a0jatkuvan seurannan\u00a0laitostasolla.\u00a0HSY:n\u00a0pitk\u00e4aikaisen tutkimusty\u00f6n ansiosta\u00a0j\u00e4tevedenpuhdistamoilla on voitu ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keinoja, joilla ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4.\u00a0J\u00e4teveden biologisen puhdistusprosessin ajotapaa ja\u00a0kemikalointia\u00a0on muutettu saatujen tutkimustulosten perusteella siten, ett\u00e4 prosessissa syntyv\u00e4t kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat aiempaa matalammat, mutta j\u00e4teveden erinomainen puhdistustulos saavutetaan edelleen.\u00a0<\/p>\n

\u201cJ\u00e4tevedenpuhdistamoiden typpioksiduulip\u00e4\u00e4st\u00f6jen hallinta on koko vesihuoltoalan ilmastoty\u00f6n suurimpia haasteita. HSY on kansainv\u00e4lisestikin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 j\u00e4tevedenk\u00e4sittelyn parantamisessa my\u00f6s ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Viime vuonna ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t edelleen laskivat huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4teveden mukana tuleva typpikuormitus kasvaa jatkuvasti\u201d, kertoo HSY:n j\u00e4tevedenpuhdistuksen osastonjohtaja\u00a0Kristian Sahlstedt<\/strong>.\u00a0<\/p>\n

Tiekartta tarjoaa konkreettisia askelmerkkej\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hennykseen\u00a0<\/h2>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen\u00a0(Syke)\u00a0laatima V\u00e4h\u00e4hiilinen vesihuolto 2035-tiekartta ohjaa koko vesihuoltoalan ilmastoty\u00f6t\u00e4.\u00a0 Typpioksiduulip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen on keskeisess\u00e4 roolissa kuljettaessa kohti v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 vesihuoltoa.\u00a0P\u00e4\u00e4st\u00f6jen\u00a0v\u00e4hent\u00e4miseen\u00a0on\u00a0jo\u00a0k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia keinoja, mutta suurimmalla osalla puhdistamoista on\u00a0ratkaistava ensin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen luotettava\u00a0mittaaminen.\u00a0\u00a0<\/p>\n

\u201dTiekartassa on asetettu suorille p\u00e4\u00e4st\u00f6ille 30\u00a0prosentin\u00a0p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite. T\u00e4h\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 my\u00f6s typpioksiduulin osalta, jolloin sill\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus koko vesihuollon ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ihin\u201d, toteaa\u00a0Syken\u00a0johtava tutkija\u00a0Vuokko Laukka<\/strong>.\u00a0<\/p>\n

Tiekartta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teknisi\u00e4 ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesihuollon suoria ja ep\u00e4suoria p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Se tarjoaa my\u00f6s tukitoimia, kuten tiedon jakamista ja ohjausta, jotka edist\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4.\u00a0Tiekartta on kolmen ministeri\u00f6n julkaisema,\u00a0ja mukana ty\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto.\u00a0Tiekarttaan p\u00e4\u00e4see tutustumaan Valtioneuvoston sivuilla:\u00a0V\u00e4h\u00e4hiilinen vesihuolto 2035: Tiekartta p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen – Valto<\/a>\u00a0\u00a0<\/p>\n

Faktalaatikko:\u00a0<\/h3>\n
    \n
  • \n

    HSY:n j\u00e4tevedenpuhdistamoilla k\u00e4siteltiin vuonna 2025 yhteens\u00e4 138,5 milj.m\u00b3 j\u00e4tevett\u00e4.\u00a0<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n

      \n
    • \n

      Kokonaisilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t j\u00e4tevedest\u00e4 vuonna 2025 olivat yhteens\u00e4 40 864 tCO2e.\u00a0\u00a0<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n

        \n
      • \n

        J\u00e4tevedenpuhdistukseen liittyvi\u00e4 muita ilmastovaikutuksia aiheutuu kuivatun j\u00e4tevesilietteen kompostoinnista, sek\u00e4 puhdistuslaitosten energiankulutuksesta. Kompostoinnin kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat yhteens\u00e4 13 743 tCO2e. Energiankulutukseen liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 taas oli ainoastaan 141 tCO2e. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4h\u00e4isen m\u00e4\u00e4r\u00e4n syyn\u00e4 on, ett\u00e4\u00a0HSY:n j\u00e4tevedenpuhdistamoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 energiasta yli 99,5 % oli per\u00e4isin uusiutuvista energial\u00e4hteist\u00e4.\u00a0<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n

          \n
        • \n

          J\u00e4tevedenpuhdistustoiminnan ominaisp\u00e4\u00e4st\u00f6 j\u00e4tevesikuutiota kohden oli n. 400 gCO2e\/m3.\u00a0<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/div>\n<\/div>\n

          \n

           <\/p>\n

          Avainsanat:<\/strong> j\u00e4tevedenpuhdistamo, j\u00e4tevedenpuhdistus, kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6, hsy<\/p>\n<\/section>\n

          Kuva:<\/strong>\u00a0Typpioksiduulia syntyy muun muassa j\u00e4tevedenpuhdistuksen aktiivilieteprosessissa.\u00a0Kuva: HSY\/Tuomas Uusheimo<\/strong><\/section>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

          Vuonna 2025 HSY:n j\u00e4tevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat enn\u00e4tyksellisen pienet, ja matalalla p\u00e4\u00e4st\u00f6tasolla on pysytty my\u00f6s alkuvuoden 2026 aikana. J\u00e4tevedenpuhdistuksesta syntyvist\u00e4 kasvihuonekaasuista merkitt\u00e4vin on typpioksiduuli, tunnetummin ilokaasu, jonka v\u00e4hent\u00e4minen on keskeinen tavoite my\u00f6s Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen V\u00e4h\u00e4hiilinen vesihuolto 2035 -tiekartassa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10306,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10305","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","author_category":"","first_name":"Jarkko","last_name":"Narvanne","user_url":"","job_title":"","description":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10305"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10307,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10305\/revisions\/10307"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10306"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10305"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10305"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10305"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}