Oulun yliopistossa kehitetty uusi menetelm\u00e4 tehostaa mikromuovien poistoa j\u00e4tevesist\u00e4 muokatun hiekan avulla.<\/p>\n
<\/p>\n
Mikromuovit, eli 1 \u00b5m \u2013 5 mm kokoiset muovipartikkelit, ovat nousseet puheenaiheeksi maailmanlaajuisesti. Niit\u00e4 voidaan havaita l\u00e4hes kaikkialta: kaukaisimmista luonnonymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, hengitysilmasta, ruuastamme ja jopa meid\u00e4n elimist\u00f6ist\u00e4mme. Mikromuovien t\u00e4ytt\u00e4 merkityst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja ihmisten terveydelle ei viel\u00e4 t\u00e4ysin ymm\u00e4rret\u00e4, mutta tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 niiden haitallisista vaikutuksista on viime vuosina kertynyt. Viel\u00e4 haitallisempaa on mikromuovien hajoamisen seurauksena muodostuva nanomuovi, joka tarkoittaa alle 1 \u00b5m:n kokoisia hiukkasia. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan noin 1\/50 hiuksen halkaisijasta.<\/p>\n
Oulun yliopistossa on kehitetty uusi menetelm\u00e4 tehostaa j\u00e4tevesilaitosten mikromuovien poistoa. Menetelm\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jo yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa hiekkasuodatusta: hiekan pinta muokataan kemiallisesti paremmin muovipartikkeleita sieppaavaksi.<\/p>\n
\u201dVastaavanlaista kemiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi valtamerialusten pohjien k\u00e4sittelyss\u00e4, jotta merenel\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t tarttuisi niihin niin helposti kiinni\u201d, selvent\u00e4\u00e4 tutkimusta johtanut apulaisprofessori Tero Luukkonen<\/strong> Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Parannellulla hiekalla saavutettiin l\u00e4hes sadan prosentin mikromuovien erotuskyky, kun muovia sis\u00e4lt\u00e4nytt\u00e4 vett\u00e4 pumpattiin hiekan l\u00e4pi. Tavallinen hiekka puolestaan p\u00e4\u00e4sti muovipartikkeleita l\u00e4pi jo heti kokeen alussa.<\/p>\n J\u00e4tevedenpuhdistamot on tunnistettu kriittisiksi mikromuovien ker\u00e4yspaikoiksi, joista kuitenkin levi\u00e4\u00e4 muovia edelleen. Tutkimuksissa on arvioitu, ett\u00e4 nykyiset j\u00e4teveden puhdistuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t prosessit poistavat noin 90 % laitokselle j\u00e4teveden mukana tulevasta mikromuovista. Loppuosa siis p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin. Mikromuovien m\u00e4\u00e4rien arvioihin liittyy kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suuria ep\u00e4varmuuksia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Euroopan Unionin vuonna 2024 p\u00e4ivitetyss\u00e4 j\u00e4tevedenk\u00e4sittelydirektiiviss\u00e4 j\u00e4tevesilaitoksille on tulossa mikromuovien m\u00e4\u00e4r\u00e4n seurantavelvoite. Tulevaisuudessa mikromuovien erottamiseen tarvitaan my\u00f6s luotettavia menetelmi\u00e4.<\/p>\n \u201dKehitt\u00e4m\u00e4mme menetelm\u00e4n potentiaali perustuu siihen, ettei j\u00e4tevesilaitosten tarvitse tehd\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia lis\u00e4yksi\u00e4 prosesseihinsa, sen kuin vain vaihtavat hiekan toiseen\u201d, selvent\u00e4\u00e4 Luukkonen.<\/p>\n Tulevaisuudessa menetelm\u00e4\u00e4 on tarkoitus tutkia lis\u00e4\u00e4 muun muassa muokatun hiekan k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n osalta. Tutkimuksen pohjalta on julkaistu artikkeli otsikolla Enhanced separation of microplastics using silanized sand<\/a>. <\/em>Se julkaistiin muovitutkimukseen keskittyv\u00e4ss\u00e4 Microplastics and Nanoplastics -lehdess\u00e4, jota kustantaa Springer Nature.<\/p>\n <\/p>\n Yhteyshenkil\u00f6: <\/strong>Ville Wittenberg, <\/strong>viestint\u00e4asiantuntija, Oulun yliopisto, ville.wittenberg (\u00e4t) oulu.fi<\/p>\n <\/p>\n Aloituskuva<\/strong>: Apulaisprofessori Tero Luukkonen Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksik\u00f6st\u00e4 esittelee kemiallisesti muokattua hiekkaa, jolla pystyt\u00e4\u00e4n j\u00e4tevesist\u00e4 poistamaan mikromuovit l\u00e4hes kokonaan. (Ville Wittenberg \/ Oulun yliopisto. L\u00e4hde<\/strong>: STT<\/a>)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oulun yliopistossa kehitetty uusi menetelm\u00e4 tehostaa mikromuovien poistoa j\u00e4tevesist\u00e4 muokatun hiekan avulla.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":"","_ppma_block_editor_authors":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10378","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","author_category":"","first_name":"Jarkko","last_name":"Narvanne","user_url":"","job_title":"","description":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10378","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10378"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10379,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10378\/revisions\/10379"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10378"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}