{"id":10409,"date":"2026-11-02T15:48:53","date_gmt":"2026-11-02T13:48:53","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=10409"},"modified":"2026-11-02T15:48:53","modified_gmt":"2026-11-02T13:48:53","slug":"kipsi-voisi-vahentaa-maatalouden-fosforikuormitusta-laajasti-itameren-alueella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/11\/kipsi-voisi-vahentaa-maatalouden-fosforikuormitusta-laajasti-itameren-alueella\/","title":{"rendered":"Kipsi voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden fosforikuormitusta laajasti It\u00e4meren alueella"},"content":{"rendered":"
\n

Kipsik\u00e4sittely v\u00e4hensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltomaista GYPREG-projektin kokeissa. Tulokset tukevat menetelm\u00e4n laajempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 It\u00e4meren alueella, mutta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4\u00e4 paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja pysyv\u00e4\u00e4 rahoitusta.<\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

Maataloudesta vesist\u00f6ihin kulkeutuva fosfori rehev\u00f6itt\u00e4\u00e4 It\u00e4merta. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen johtamassa GYPREG-projektissa (2023\u20132026) selvitettiin, voisiko Manner-Suomessa jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa peltojen kipsik\u00e4sittely\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.\u00a0<\/p>\n

Projektimaissa tehdyt kentt\u00e4- ja laboratoriokokeet antoivat rohkaisevia tuloksia. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen laboratoriokokeissa kipsi v\u00e4hensi fosforin huuhtoutumista kaikkien partnerimaiden maan\u00e4ytteiss\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Kipsi eli kalsiumsulfaatti auttaa pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n fosforia maaper\u00e4ss\u00e4. Samalla se parantaa viljelymaan mururakennetta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eroosiota. N\u00e4in k\u00e4sittely v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 maa-ainekseen sitoutuneen ett\u00e4 liuenneen fosforin kulkeutumista pelloilta vesist\u00f6ihin.\u00a0<\/p>\n

\u201dKipsi ei ratkaise kaikkea, mutta se on edullista ja soveltuu suurille peltoaloille. Kipsin avulla saadaan lis\u00e4aikaa pienent\u00e4\u00e4 peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta\u201d, sanoo GYPREG-projektin johtaja Petri Ekholm<\/strong> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Suomen kokemuksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muualla It\u00e4meren alueella<\/strong><\/p>\n

Suomessa kipsik\u00e4sittely on jo vakiintunut vesiensuojelumenetelm\u00e4\u00a0maataloudessa. Kipsi\u00e4 on levitetty noin 90 000 peltohehtaarille, ja k\u00e4sittely on v\u00e4hent\u00e4nyt n\u00e4ilt\u00e4 pelloilta vesist\u00f6ihin kulkeutuvaa fosforikuormitusta keskim\u00e4\u00e4rin noin puolet. Kipsi\u00e4 on Suomessa hyvin saatavilla, sill\u00e4 Yaran Siilinj\u00e4rven fosforihappotuotannossa sit\u00e4 syntyy sivutuotteena yli miljoona tonnia vuodessa.\u00a0<\/p>\n

Muissa GYPREG-projektin maissa menetelm\u00e4 on viel\u00e4 melko tuntematon.\u00a0<\/p>\n

Projektin arvion mukaan Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa on yhteens\u00e4 noin 5,2 miljoonaa hehtaaria savipeltoja, joille kipsik\u00e4sittely voisi teoriassa soveltua. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 pinta-ala j\u00e4isi t\u00e4t\u00e4 pienemm\u00e4ksi.\u00a0<\/p>\n

Jos kipsill\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4isiin 30 prosenttia menetelm\u00e4lle soveltuvista savipelloista, It\u00e4mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 fosforikuormitus v\u00e4henisi arvion mukaan 350 tonnia vuodessa.\u00a0<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 olisi huima parannus, etenkin kun merkitt\u00e4v\u00e4 osa vaikutuksesta v\u00e4hent\u00e4isi It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan kuormitusta\u201d, sanoo ymp\u00e4rist\u00f6taloustieteen emeritusprofessori Markku Ollikainen<\/strong> Helsingin yliopistosta.\u00a0<\/p>\n

Menetelm\u00e4 ei kuitenkaan sovellu kaikille pelloille. Kipsi\u00e4 ei suositella esimerkiksi pelloille, joiden valumavedet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t j\u00e4rviin. Kipsin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 sulfaatti voi tietyiss\u00e4 olosuhteissa lis\u00e4t\u00e4 ravinteiden vapautumista j\u00e4rven pohjasta.\u00a0<\/p>\n

\"\"
Kipsi\u00e4 levitettyn\u00e4 pellolle Ahvenanmaalla. Kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maatalouden fosforikuormitusta It\u00e4mereen. (GYPREG-projekti)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Viljelij\u00e4t tarvitsevat paikallista tietoa, neuvontaa ja taloudellista tukea<\/strong><\/p>\n

Ahvenanmaalla kipsi\u00e4 levitettiin 272 peltohehtaarille John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n organisoimana. K\u00e4sittely v\u00e4hensi pelloilta huuhtoutuvan fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kahden vuoden koejakso ei kuitenkaan viel\u00e4 vastannut viljelij\u00f6iden kysymyksiin menetelm\u00e4n pitk\u00e4aikaisista vaikutuksista satoon ja maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Monet viljelij\u00e4t olivat valmiita harkitsemaan kipsin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta kaipasivat paikallisia tutkimustuloksia, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia ja muiden viljelij\u00f6iden esimerkkej\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon vaikuttavat ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyjen lis\u00e4ksi my\u00f6s k\u00e4sittelyn j\u00e4rjest\u00e4minen tilalla, huoli maan kasvukunnosta ja taloudellisen tuen saatavuus.<\/p>\n

Ruotsissa, Puolassa ja Liettuassa tehdyt kokeet osoittivat niin ik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kipsi voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden fosforikuormitusta.<\/p>\n

Puolassa k\u00e4sittelyyn mahdollisesti soveltuvaa peltoa on noin kolme miljoonaa hehtaaria, mutta tilakokojen vaihtelu vaikeuttaa laajaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Race For The Baltic -j\u00e4rjest\u00f6 on edist\u00e4nyt menetelm\u00e4\u00e4 Ruotsissa ja Puolassa.<\/p>\n

Liettuassa kipsi voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fosforivalumia ja auttaa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maaper\u00e4n niukat fosforivarat kasvien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Happamille pelloille voisi puolestaan soveltua kipsin ja kalkin seos.<\/p>\n

\"\"
GYPREG-hankkeen osallistujia tapaamassa paikallista maanviljelij\u00e4\u00e4 Liettuassa. (GYPREG-projekti)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Laajempi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4 rahoitusta ja toimivaa logistiikkaa<\/strong><\/p>\n

Kipsin hinta, saatavuus ja kuljetuslogistiikka ratkaisevat osaltaan, miss\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kustannustehokkaasti.\u00a0<\/p>\n

\u201dPoistetun fosforin kilohinta on kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 noin puolet pienempi kuin nykyisten suojakaistojen laajentamisella, koska suojakaistat v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t samalla viljelypinta-alaa\u201d, Ollikainen sanoo.\u00a0<\/p>\n

Kipsik\u00e4sittelyn ensisijainen hy\u00f6ty on vesist\u00f6jen tilan parantaminen, kun taas viljelij\u00e4lle siit\u00e4 koituu vain v\u00e4h\u00e4n suoria hy\u00f6tyj\u00e4. Ollikaisen mukaan julkisen tuen pit\u00e4isi siksi kattaa my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta viljelij\u00e4lle aiheutuvat kustannukset, kuten kipsimenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon k\u00e4ytetty ty\u00f6aika.\u00a0<\/p>\n

Kipsik\u00e4sittelyn toteuttaminen 30 prosentilla menetelm\u00e4lle soveltuvista peltoaloista projektimaissa maksaisi projektin arvion mukaan viiden vuoden aikana noin 195 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 korvauksen viljelij\u00f6iden menett\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6ajasta.\u00a0<\/p>\n

Projektissa laadituissa maakohtaisissa politiikkasuosituksissa korostuvat paikallisen tutkimustiedon lis\u00e4ksi kipsin laatuun liittyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja s\u00e4\u00e4ntelyn selkeys, pysyv\u00e4 rahoitus sek\u00e4 toimiva hankinta- ja levityslogistiikka.\u00a0<\/p>\n

Suomen kokemukset osoittavat, ett\u00e4 kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden fosforikuormitusta. GYPREG-projektin tulokset tarjoavat l\u00e4ht\u00f6kohdan menetelm\u00e4n laajemmalle hy\u00f6dynt\u00e4miselle It\u00e4meren alueella. Usean rantavaltion toimet voisivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fosforikuormitusta laajemmin kuin yhden maan toimet ja tukea It\u00e4meren hyv\u00e4n ekologisen tilan saavuttamista.\u00a0<\/p>\n

Projektin p\u00e4\u00e4t\u00f6sseminaari pidet\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 ja verkossa 28. lokakuuta.\u00a0GYPREG-hanketta on rahoittanut EU:n Interreg-aluekehitysrahasto.\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

Aloituskuva:<\/strong> GYPREG-projekti<\/p>\n

L\u00e4hde: STT<\/a><\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kipsik\u00e4sittely v\u00e4hensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltomaista GYPREG-projektin kokeissa. Tulokset tukevat menetelm\u00e4n laajempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 It\u00e4meren alueella, mutta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4\u00e4 paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja pysyv\u00e4\u00e4 rahoitusta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10410,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":"","_ppma_block_editor_authors":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10409","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","avatar_alt":"","avatar_decorative":"","author_category":"","first_name":"Jarkko","last_name":"Narvanne","user_url":"","job_title":"","description":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10409","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10409"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10409\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10413,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10409\/revisions\/10413"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10410"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10409"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10409"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10409"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10409"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}