{"id":10429,"date":"2026-11-18T17:12:07","date_gmt":"2026-11-18T15:12:07","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=10429"},"modified":"2026-11-18T17:12:07","modified_gmt":"2026-11-18T15:12:07","slug":"suomen-pohjavesien-vuosirytmi-on-muuttunut-50-vuodessa-etelassa-ja-pohjoisessa-eri-vaikutukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/11\/suomen-pohjavesien-vuosirytmi-on-muuttunut-50-vuodessa-etelassa-ja-pohjoisessa-eri-vaikutukset\/","title":{"rendered":"Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa \u2013 etel\u00e4ss\u00e4 ja pohjoisessa eri vaikutukset"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\">Oulun yliopiston ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen pitk\u00e4aikaistutkimus osoittaa, ett\u00e4 Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<div class=\"release__PublicationContent-sc-6son67-0 hcTzBv\">\n<div>\n<p>Tulosten perusteella pohjavesivarannot t\u00e4yttyv\u00e4t kev\u00e4isin aiempaa aikaisemmin. Talven pohjavesitasot ovat korkeampia, ja kes\u00e4ll\u00e4 pohjavett\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n. Etel\u00e4ss\u00e4 ja lounaassa pohjavesi on keskim\u00e4\u00e4rin laskenut, kun taas pohjoisessa pohjavedenpinnat ovat yleisemmin nousseet.<\/p>\n<p>Muuttuvat pohjavesiolot vaikuttavat riskeihin veden saatavuudessa, ekosysteemien vedenpuutteeseen sek\u00e4 kuivuuden ja tulvien ajoittumiseen. Kuivuusriskit voivat korostua v\u00e4est\u00f6tiheill\u00e4 alueilla, joilla my\u00f6s veden kysynt\u00e4 on suurta.<\/p>\n<p>&#8221;Pohjaveden vuotuinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei yksin ole ratkaisevaa, vaan my\u00f6s milloin sit\u00e4 on saatavilla. Jos pohjavesi t\u00e4ydentyy aiemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 mutta kes\u00e4n matalan veden kausi pitenee, vett\u00e4 voi olla v\u00e4hemm\u00e4n juuri silloin, kun tarve on suurin&#8221;, sanoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija <strong><a href=\"https:\/\/www.oulu.fi\/fi\/tutkijat\/pietari-poykko\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Pietari P\u00f6ykk\u00f6<\/a>. <\/strong>Etel\u00e4-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistym\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 pohjoisempana, mik\u00e4 heijastaa muuttunutta ilmastoa. \u201dPohjaveden aiemmat vuosirytmit siirtyv\u00e4t kohti kylmemp\u00e4\u00e4 koillista.\u201d<\/p>\n<p>&#8221;Vesihuollossa on totuttu suunnittelemaan tulevaa menneiden havaintojen perusteella. Kun pohjaveden vuosirytmi muuttuu, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida, vastaako vedenoton suunnittelu en\u00e4\u00e4 nykyisi\u00e4 olosuhteita&#8221;, huomauttaa apulaisprofessori<strong><a href=\"https:\/\/www.oulu.fi\/fi\/tutkijat\/pekka-m-rossi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Pekka Rossi<\/a><\/strong>.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa verrattiin pohjavesiolosuhteita vuosina 1975\u20131999 ja 2000\u20132024. \u201dYksitt\u00e4inen kuiva tai m\u00e4rk\u00e4 vuosi ei viel\u00e4 kerro pitk\u00e4aikaisesta muutoksesta. Viiden vuosikymmenen havainnot mahdollistavat pohjaveden vuosirytmin muutosten tunnistamisen. Tutkimus osoittaa, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteinen seuranta on muuttuvan ilmaston vaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4\u201d, sanoo tutkimukseen osallistunut <strong>Mira Tammelin<\/strong> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta (Syke).<\/p>\n<p>Tutkimuksessa analysoitiin Syken koordinoiman valtakunnallisen pohjavesiseurannan havaintoja 52 asemalta. Aineiston kartuttamisessa alueellisten ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisten ja paikallisten havaitsijoiden pitk\u00e4j\u00e4nteinen ty\u00f6 on ollut korvaamatonta.<\/p>\n<h2>Miten pohjavesien vuosirytmi on muuttunut?<\/h2>\n<ul>\n<li>Kev\u00e4inen pohjaveden t\u00e4ydentyminen aikaistui: keskim\u00e4\u00e4rin puoli kuukautta, enimmill\u00e4\u00e4n kaksi kuukautta. Vesihuippu voi tulla ennen suurinta veden tarvetta.<\/li>\n<li>Talven pohjavedenpinnat ovat nousseet. Leudommat talvet ja vesisateet mahdollistavat veden imeytymisen pohjavedeksi my\u00f6s talvella. Korkeat pinnat voivat lis\u00e4t\u00e4 paikallista tulvariski\u00e4.<\/li>\n<li>Kes\u00e4n pohjavedenpinnat ovat laskeneet. Matalan veden kausi on pidentynyt. Kuivuus-, kaivo- ja vedenhankintariskit voivat kasvaa l\u00e4mpimimp\u00e4n\u00e4 kautena, kun veden tarve on suuri.<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.oulu.fi\/fi\/uutiset\/tutkijat-suomen-vesihuolto-putkirempan-edessa-putkien-pettaessa-esiin-nousevat-korjausvelka\">Suomen pohjavedet sijaitsevat tuhansilla, p\u00e4\u00e4osin pienill\u00e4<\/a>, hajallaan olevilla pohjavesialueilla, usein l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa. T\u00e4m\u00e4 tekee niist\u00e4 alttiita muutoksille. Alueiden erot on huomioitava kuivuuteen varautumisessa ja vedenoton suunnittelussa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tutkimustulokset tarjoavat arvokkaan vertailukohdan my\u00f6s muiden pohjoisten alueiden pohjavesien tarkasteluun: matalia ja nopeasti reagoivia pohjavesi\u00e4 esiintyy maailmanlaajuisesti.<\/p>\n<p>Tutkimus <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jhydrol.2026.136554\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Changes in the annual cycle of shallow subarctic groundwater regimes over 50 years<\/a>\u00a0julkaistiin lokakuussa 2026 Journal of Hydrology -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<p>Aloituskuva: Etel\u00e4-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistym\u00e4ss\u00e4 pohjoisessa. Oulun yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Pietari P\u00f6ykk\u00f6 tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja. Kuva: Olli H\u00e4kkinen\/ Elinvoimakeskus<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oulun yliopiston ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen pitk\u00e4aikaistutkimus osoittaa, ett\u00e4 Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":10431,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":"","_ppma_block_editor_authors":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-10429","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","avatar_alt":"","avatar_decorative":"","author_category":"","first_name":"Jarkko","last_name":"Narvanne","user_url":"","job_title":"","description":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10429","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10429"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10429\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10432,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10429\/revisions\/10432"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10429"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10429"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10429"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=10429"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}