{"id":1548,"date":"2013-05-21T23:45:09","date_gmt":"2013-05-21T20:45:09","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=1548"},"modified":"2023-02-22T01:03:22","modified_gmt":"2023-02-21T23:03:22","slug":"ilmastonmuutos-nostaa-merenpintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2013\/05\/ilmastonmuutos-nostaa-merenpintaa\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa"},"content":{"rendered":"

Ilmatieteen laitos on p\u00e4ivitt\u00e4nyt arviot merenpinnan nousun vaikutuksesta Suomen rannikolla. Maankohoaminen ja maapallon painovoimakent\u00e4n muutokset suojaavat Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta erityisesti Pohjanlahdella. Suomenlahdella merenpinnan taso on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 nousuun.<\/p>\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen nostaa valtamerten pintaa kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin noin kolme millimetri\u00e4 vuodessa. Syyn\u00e4 ovat meriveden l\u00e4mp\u00f6laajeneminen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen. Vuosisadan loppuun menness\u00e4 valtamerten pinnan arvioidaan nousevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 20 cm, korkeimpien arvioiden liikkuessa l\u00e4hes kahdessa metriss\u00e4. Nousun alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta mm. merten ep\u00e4tasaisen l\u00e4mpenemisen, maapallon painovoimakent\u00e4n muutosten ja merten kiertoliikkeess\u00e4 tapahtuvien muutosten vuoksi.<\/p>\n

Valtamerten alueellisen pinnannousun lis\u00e4ksi Suomen rannikon vedenkorkeusmuutoksiin vaikuttavat It\u00e4meren paikalliset ilmi\u00f6t. Maankuori kohoaa Suomessa edelleen viime j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4ljilt\u00e4 noin 4\u201310 mm vuodessa. Lis\u00e4ksi ilmastomallit ennustavat voimistuvia l\u00e4nsituulia, jotka ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 It\u00e4mereen Tanskan salmien kautta ja kasaavat vett\u00e4 Suomen rannikkoa vasten.<\/p>\n

Maankohoaminen on t\u00e4h\u00e4n asti kumonnut merenpinnan nousun Suomessa, mutta tilanne on muuttumassa etel\u00e4rannikolla. Merenpinnan tason arvioidaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n nousuun Suomenlahdella. Pohjanlahdella maankohoaminen riitt\u00e4\u00e4 tulevina vuosikymmenin\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti yh\u00e4 tasapainottamaan merenpinnan nousun.<\/p>\n

Jos kaikkein korkeimmat nousuennusteet toteutuvat, merenpinta nousee kaikkialla Suomen rannikolla: Suomenlahdella jopa 90 cm vuosisadan loppuun menness\u00e4, Selk\u00e4merell\u00e4 65 cm ja Per\u00e4merell\u00e4 noin 30 cm.<\/p>\n

Nyt tehty arvio koskee merenpinnan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tason muutosta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Rakentamisessa ja muussa rannikkotoiminnassa on lis\u00e4ksi otettava huomioon vedenkorkeuden lyhytaikaisessa vaihtelussa tapahtuvat muutokset ja aaltoilu. Ilmatieteen laitos tekee l\u00e4hitulevaisuudessa p\u00e4ivitetyt arviot alimmista suositeltavista rakennuskorkeuksista, joissa n\u00e4m\u00e4kin tekij\u00e4t otetaan mukaan.<\/p>\n

\"ilmastonmuutos\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmatieteen laitos on p\u00e4ivitt\u00e4nyt arviot merenpinnan nousun vaikutuksesta Suomen rannikolla. Maankohoaminen ja maapallon painovoimakent\u00e4n muutokset suojaavat Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta erityisesti Pohjanlahdella. Suomenlahdella merenpinnan taso on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 nousuun. Ilmaston l\u00e4mpeneminen nostaa valtamerten pintaa kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin noin kolme millimetri\u00e4 vuodessa. Syyn\u00e4 ovat meriveden l\u00e4mp\u00f6laajeneminen ja j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen. Vuosisadan loppuun menness\u00e4 valtamerten pinnan arvioidaan …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":1549,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-1548","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1548","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1548"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1548\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1620,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1548\/revisions\/1620"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1548"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1548"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1548"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=1548"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}