{"id":1948,"date":"2013-11-04T15:19:55","date_gmt":"2013-11-04T13:19:55","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=1948"},"modified":"2013-11-04T15:19:55","modified_gmt":"2013-11-04T13:19:55","slug":"veden-laatu-vaikuttaa-merkittavasti-virkistaytymiseen-ja-rantatontin-hintaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2013\/11\/veden-laatu-vaikuttaa-merkittavasti-virkistaytymiseen-ja-rantatontin-hintaan\/","title":{"rendered":"Veden laatu vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti virkist\u00e4ytymiseen ja rantatontin hintaan"},"content":{"rendered":"<p>Vesi on suomalaisille t\u00e4rke\u00e4 luontokokemusten ja virkist\u00e4ytymisen l\u00e4hde. Valtaosa Suomen puolesta miljoonasta loma-asunnosta sijaitsee veden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Veden laatu ja sen muutokset vaikuttavatkin huomattavasti sek\u00e4 virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ett\u00e4 rantatonttien hintoihin, selvi\u00e4\u00e4 tuoreesta taloustieteen v\u00e4it\u00f6stutkimuksesta.<!--more--><\/p>\n<p>Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija <b>Janne Artell<\/b> tarkasteli v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan luonnonvesist\u00f6jen virkistysarvoa kansalaisten todellisen markkinak\u00e4ytt\u00e4ytymisen perusteella. H\u00e4n k\u00e4ytti tutkimusaineistona laajaa tilastotietoa suomalaisten luontomatkoista. P\u00e4ivitt\u00e4isen virkistysk\u00e4yt\u00f6n arvo laskettiin matkakustannusmenetelm\u00e4n avulla. Virkist\u00e4ytymiskerran v\u00e4himm\u00e4isarvoksi arvioitiin vastaajien ilmoittamien kustannusten perusteella 6-8 euroa ja et\u00e4isyyden perusteella noin 19 euroa. Veden n\u00e4k\u00f6syvyys vaikutti tutkimuksen perusteella virkistysaktiivisuuteen koko maan tasolla.<\/p>\n<p>\u2013 Veden kirkkauden parantaminen metrill\u00e4 lis\u00e4isi virkist\u00e4ytymisaktiivisuutta niin, ett\u00e4 uinnista saatavat hy\u00f6dyt kasvaisivat vuositasolla 30\u201390 miljoonaa euroa ja kalastamisesta saatavat hy\u00f6dyt 40\u2013130 miljoonaa euroa, Artell kertoo.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin my\u00f6s veden laadun vaikutusta vuoden 2004 aikana myytyjen rakentamattomien kes\u00e4m\u00f6kkitonttien hintoihin. Laatumittarina k\u00e4ytettiin silloista pintavesien k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuusluokitusta, joka kuvaa viiden laatuportaan avulla vesist\u00f6n soveltumista virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>\u2013 Luokitus ei ole suoraan vertailukelpoinen nykyisen vesien ekologisen luokituksen kanssa mutta saattaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuvata paremmin ihmisten kokemaa laatuvaikutelmaa ostotilanteessa, Artell muistuttaa.<\/p>\n<p>Verrattuna tyydytt\u00e4v\u00e4n vedenlaatuluokituksen saaneen vesist\u00f6n l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevan rantatontin hintaan, erinomaisesta laadusta maksettiin noin 20 prosenttia korkeampi hinta. Vedenlaadun vaikutus vapaa-ajan asumiseen tarkoitetun tontin hintaan on verrattavissa rantakaavoituksen hintavaikutukseen. Rantakaavoitetut tontit olivat vuonna 2004 noin 35 prosenttia kalliimpia kuin kaavoittamattomat tontit.<\/p>\n<p>MMM Janne Artellin v\u00e4it\u00f6skirja \u201dRecreation Value and Quality of Finnish Surface Waters \u2013 Revealed Preferences, Individual Perceptions and Spatial Issues\u201d tarkastetaan 15.11.2013 klo 12 Helsingin yliopistossa (p\u00e4\u00e4rakennus, auditorio XV, Unioninkatu 34). Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on professori Jeffrey Englin (Arizona State University) ja kustoksena professori Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto).<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vesi on suomalaisille t\u00e4rke\u00e4 luontokokemusten ja virkist\u00e4ytymisen l\u00e4hde. Valtaosa Suomen puolesta miljoonasta loma-asunnosta sijaitsee veden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Veden laatu ja sen muutokset vaikuttavatkin huomattavasti sek\u00e4 virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ett\u00e4 rantatonttien hintoihin, selvi\u00e4\u00e4 tuoreesta taloustieteen v\u00e4it\u00f6stutkimuksesta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-1948","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1948","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1948"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1948\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1948"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1948"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1948"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=1948"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}