Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija\u00a0Janne Helin<\/b>\u00a0selvitti v\u00e4it\u00f6skirjassaan Suomen maatalouden ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miskeinojen tehokkuutta ja niiden kustannuksia. P\u00e4\u00e4paino oli eri keinojen taloudellisessa analyysiss\u00e4. Erilaisten pellolla teht\u00e4vien toimenpiteiden lis\u00e4ksi arvioitiin esimerkiksi ravinnetaseen v\u00e4hennyst\u00e4 ruokinnallisilla keinoilla maidontuotantotiloilla.\u00a0<\/p>\n
Keinojen yhteisvaikutuksen kuvaamiseksi tutkimuksessa laadittiin mikrotalousteorian pohjalta laskentamallit sek\u00e4 kotiel\u00e4intalouteen ett\u00e4 peltoviljelyyn.<\/p>\n
Ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4misen kustannukset vaihtelivat paljon. Ne riippuivat v\u00e4hennystasoista, ymp\u00e4rist\u00f6llisist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, markkinatilanteesta ja tuotantosuunnista. Suhteellisen edullista oli v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuormitusta kohdentamalla pysyv\u00e4\u00e4 kasvipeitett\u00e4 eroosioherkille alueille kuten jyrkille rinteille, joilta ravinnekuorma kulkee maa-aineksen mukana. Kohdentamisella ei saavutettu kuitenkaan prosentuaalisesti suuria v\u00e4hennystavoitteita.<\/p>\n
\u2013 Ymp\u00e4rist\u00f6tukij\u00e4rjestelm\u00e4n my\u00f6t\u00e4 on jo perustettu kohdennetusti suojakaistoja ja vy\u00f6hykkeit\u00e4, joten jatkossa ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 yht\u00e4 helpolla, Helin selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n riskialttiiden peltoalojen kasvipeitteisyydell\u00e4 ei saavuteta yht\u00e4 suuria v\u00e4hennyksi\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Laajamittainen peltoalan kesannointi kyll\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinnekuormitusta mutta tulee kalliiksi joko yhteiskunnalle tai viljelij\u00e4lle, Helin summaa.<\/p>\n
Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asettanut ravinnekuorman v\u00e4hennystavoitteet korkealle. Maatalouden kuormaa pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kolmanneksella vuosien 2001\u20132005 tasosta.<\/p>\n
\u2013 Erityisesti fosforikuormituksen merkitt\u00e4v\u00e4 rajoittaminen on yh\u00e4 haastavaa, Helin sanoo.<\/p>\n
Vastausta on haettu kotiel\u00e4intuotannosta. Karjan ruokinnallisten keinojen vaikutus ei kuitenkaan riit\u00e4 kansallisten v\u00e4hennystavoitteiden tai Euroopan unionin vesipuitedirektiivin aikatauluihin. Maidontuotantoalueilla nurmialan lis\u00e4\u00e4minen ja keinolannoitteiden k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen osoittautuivat taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4mmiksi keinoiksi.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija\u00a0Janne Helin\u00a0selvitti v\u00e4it\u00f6skirjassaan Suomen maatalouden ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miskeinojen tehokkuutta ja niiden kustannuksia. P\u00e4\u00e4paino oli eri keinojen taloudellisessa analyysiss\u00e4. Erilaisten pellolla teht\u00e4vien toimenpiteiden lis\u00e4ksi arvioitiin esimerkiksi ravinnetaseen v\u00e4hennyst\u00e4 ruokinnallisilla keinoilla maidontuotantotiloilla.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-1990","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1990","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1990"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1990\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1992,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1990\/revisions\/1992"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1990"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1990"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1990"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=1990"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}