Suomen rannikolla on viime kesin\u00e4 havaittu poikkeuksellisen rajuja meriveden korkeusvaihteluja ukkos- ja puuskarintamien yhteydess\u00e4. Poikkeuksellisista vedenkorkeusvaihteluista saatiin useita silminn\u00e4kij\u00e4havaintoja eri puolilta Suomen rannikkoa vuosina 2010 ja 2011.<\/p>\n
Tyypillisesti vesi nousi ja laski useita kertoja 5\u201315 minuutin v\u00e4lein korkeusvaihtelun ollessa jopa metrin. Tavallinen havaintopaikka oli saaristossa sijaitseva matala, kapea salmi.<\/p>\n
Ilmatieteen laitoksen hiljattain julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan, ett\u00e4 havaitut vedenkorkeusheilahtelut olivat pieni\u00e4 meteotsunameja, s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden mereen synnytt\u00e4mi\u00e4 pitki\u00e4 ja nopeita aaltoja. Ilmi\u00f6 syntyy, kun sopivalla nopeudella meren yli liikkuva s\u00e4\u00e4rintama voimistaa mereen synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 aaltoa. Maanj\u00e4ristysten aiheuttamista tsunameista ne eroavat vain syntytavaltaan. Ilmi\u00f6 on Suomen rannikolla harvinainen ja huonosti tunnettu. Vastaavia havaintoja ei ole raportoitu vuosikymmeniin, ja edellinen tieteellinen tutkimus Suomen rannikon meteotsunameista on vuodelta 1926. Sen sijaan esimerkiksi tietyiss\u00e4 V\u00e4limeren satamissa ilmi\u00f6 esiintyy melko s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vuosittain, ja suurimmat aallot ovat olleet kuusi metri\u00e4 korkeita.<\/p>\n
Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin mareografien vedenkorkeusmittauksia, rannikkoasemien ilmanpainehavaintoja ja tutkakuvia. Kaikkiin tapauksiin liittyi rannikkoasemilla havaittu pieni mutta nopea ilmanpaineen hypp\u00e4ys. Kaksi tapauksista oli Suomenlahden yli etel\u00e4st\u00e4 saapuneiden s\u00e4\u00e4rintamien aiheuttamia, kaksi liittyi Pohjanlahdella rannikon suuntaisesti liikkuneisiin rintamiin.<\/p>\n
Meteotsunami syntyy, kun pienialainen ilmanpaineen h\u00e4iri\u00f6, esimerkiksi ukkosmyrsky, liikkuu meren yll\u00e4 samalla nopeudella kuin mill\u00e4 meren aalto pystyy etenem\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in energiaa siirtyy ilmakeh\u00e4st\u00e4 mereen ja aallon korkeus kasvaa. Rannikon muoto joko voimistaa tai vaimentaa saapuvaa tsunamiaaltoa. Sen vuoksi ilmi\u00f6 on huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vain yksitt\u00e4isiss\u00e4 paikoissa, ei koko rannikolla.<\/p>\n
Ilmatieteen laitos on alkanut antaa varoituksia nopeista vedenkorkeuden vaihteluista silloin, kun olosuhteet ovat suotuisat meteotsunamien syntymiselle. Havaintoja \u00e4killisist\u00e4 meriveden korkeusvaihteluista voi ilmoittaa Ilmatieteen laitoksen Merentutkimus-yksikk\u00f6\u00f6n, s\u00e4hk\u00f6posti vedenkorkeus@fmi.fi tai puh. 029 539 6436.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen rannikolla on viime kesin\u00e4 havaittu poikkeuksellisen rajuja meriveden korkeusvaihteluja ukkos- ja puuskarintamien yhteydess\u00e4. Poikkeuksellisista vedenkorkeusvaihteluista saatiin useita silminn\u00e4kij\u00e4havaintoja eri puolilta Suomen rannikkoa vuosina 2010 ja 2011.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2200","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2200"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2200\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2200"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}