Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus ja Oulun yliopisto selvittiv\u00e4t, mitk\u00e4 seurantamenetelm\u00e4t kuvaavat parhaiten turvetuotannon ja soiden muun maank\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia pieniss\u00e4 latvavesiss\u00e4.<\/p>\n
Perinteiset seurantamenetelm\u00e4t eiv\u00e4t latvavesill\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 tilan muutosta, vaikka etenkin virkistysk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t huomaavat helposti pohjan liettymisen. Uudet menetelm\u00e4t hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t erityisesti velvoitetarkkailua.<\/p>\n
\u201dTurvemaiden maank\u00e4yt\u00f6n intensiteetti\u00e4 kuvaa, ett\u00e4 tutkijaryhm\u00e4lle oli haastavaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalta tutkimukseen sopivia ojittamattomia luonnontilaisia valuma-alueita, projektin vastuullinen johtaja kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Seppo Hellsten sanoo.<\/p>\n
Ojitettujen turvemaiden ja turvetuotantoalueiden l\u00e4hivesien tilassa ei ollut olennaista eroa, mutta niiden tila oli huonompi kuin luonnontilaisten vesist\u00f6jen.<\/p>\n
Uusien menetelmien avulla voidaan arvioida suomets\u00e4ojitusten ja turvetuotannon aiheuttaman ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutusta tarkemmin.<\/p>\n
\u201dHankkeessa kehitettiin jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevasta piilev\u00e4menetelm\u00e4st\u00e4 parempi versio. Kelluva kivikori -menetelm\u00e4ll\u00e4 parannetaan tuloksen vertailtavuutta. Menetelm\u00e4 toimii hyvin pehme\u00e4pohjaisissa pieniss\u00e4 uomissa ja kertoo erityisesti rehevyydest\u00e4, mutta my\u00f6s happamuudesta. Kivien pinnoilla el\u00e4vill\u00e4 piilevill\u00e4 voidaan havainnoida valuma-alueen maank\u00e4yt\u00f6n muutosten vaikutuksia vesist\u00f6iss\u00e4\u201d, toteaa biologi Satu Maaria Karjalainen SYKEst\u00e4.<\/p>\n
Vesisammalet ker\u00e4\u00e4v\u00e4t veteen liuenneita metalleja soluihinsa ja siten niit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seurattaessa muutoksia veden rauta- ja alumiinipitoisuuksissa. Pehme\u00e4pohjaisissa pieniss\u00e4 uomissa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vesisammalten siirtoistutusmenetelm\u00e4ss\u00e4 telinett\u00e4, johon vesisammalet asetetaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vedest\u00e4 metalleja.<\/p>\n
Surviaiss\u00e4\u00e4sken kotelonahkamenetelm\u00e4ss\u00e4 puolestaan kuvataan seurantaan sopivimpien lajien yhteis\u00f6n koostumusta. \u201dAikaisemmissa tutkimuksissa menetelm\u00e4n on havaittu sopivan muun muassa suurempiin virtavesiin ja j\u00e4rviin, mutta pieniss\u00e4 latvavesiuomissa yhteis\u00f6koostumus vaihtelee luontaisesti niin paljon, ettei menetelm\u00e4n perusteella pystyt\u00e4 erottamaan eri maank\u00e4ytt\u00f6muotoja luotettavasti toisistaan\u201d, toteaa tutkija Mika Nieminen SYKEst\u00e4.<\/p>\n
\u201dBioTar-hankkeessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetulla TIMS-ker\u00e4imell\u00e4 saadusta kiintoaineesta voidaan tutkia kiintoaineen laatua ja arvioida, mist\u00e4 kuormitusl\u00e4hteest\u00e4 kiintoaine on per\u00e4isin\u201d, kertoo tutkija Hannu Marttila Oulun yliopistosta.<\/p>\n
Hiilen ja typen isotooppianalyysien avulla yritettiin my\u00f6s erotella mets\u00e4ojitusten ja turvetuotannon kuormitusta, mutta menetelm\u00e4 osoittautui viel\u00e4 ep\u00e4luotettavaksi.<\/p>\n
Euroopan aluekehitysrahaston tukemassa BioTar-hankkeessa (2011\u20132014) kohdealueina oli yhteens\u00e4 60 valuma-aluetta p\u00e4\u00e4osin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuosina 2012\u20132013.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus ja Oulun yliopisto selvittiv\u00e4t, mitk\u00e4 seurantamenetelm\u00e4t kuvaavat parhaiten turvetuotannon ja soiden muun maank\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia pieniss\u00e4 latvavesiss\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2213","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2213","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2213"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2213\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2213"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}