{"id":2225,"date":"2014-05-15T12:53:05","date_gmt":"2014-05-15T09:53:05","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2225"},"modified":"2014-05-15T12:53:48","modified_gmt":"2014-05-15T09:53:48","slug":"talvivaaran-alapuolisten-vesien-tila-paaosin-ennallaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2014\/05\/talvivaaran-alapuolisten-vesien-tila-paaosin-ennallaan\/","title":{"rendered":"Talvivaaran alapuolisten vesien tila p\u00e4\u00e4osin ennallaan"},"content":{"rendered":"<p>Talvivaara on alkuvuoden ajan jatkanut k\u00e4siteltyjen j\u00e4tevesien johtamista pohjoiseen Oulujoen vesist\u00f6n suuntaan ja etel\u00e4\u00e4n Vuoksen vesist\u00f6n suuntaan. Kainuun ELY-keskuksen mukaan Talvivaaran p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutusalue ja alapuolisten vesien tila ovat pysyneet p\u00e4\u00e4osin ennallaan vuoden 2013 loppuun verrattuna.<!--more--><\/p>\n<p>Pohjoisella purkureitill\u00e4 Talvivaaran l\u00e4himmiss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4, Salmisessa ja Kallioj\u00e4rvess\u00e4, tilanne on pysynyt samankaltaisena kuin loppuvuonna 2013. N\u00e4iss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 on edelleen eli\u00f6st\u00f6lle haitallisen suurina pitoisuuksina kipsakka-allasvuodosta per\u00e4isin olevia metalleja. Sulfaattipitoisuudet ovat marraskuun 2012 kipsisakka-allasvuotoa edelt\u00e4vill\u00e4 tasoilla. Talvivaaran p\u00e4\u00e4st\u00f6t n\u00e4kyv\u00e4t edelleen pohjoisessa Jormasj\u00e4rvell\u00e4 saakka ja etel\u00e4ss\u00e4 Laakaj\u00e4rvell\u00e4 saakka veden luontaista korkeampina natriumin, sulfaatin ja mangaanin pitoisuuksina. Jormasj\u00e4rvell\u00e4 natrium- ja sulfaattipitoisuudet ovat alkuvuodesta 2014 kohonneet pohjan l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n<p>Etel\u00e4n suunnassa Kivij\u00e4rvess\u00e4 on edelleen havaittavissa eli\u00f6st\u00f6lle haitallisen korkeita mangaanija rautapitoisuuksia. Kivijoesta Laakaj\u00e4rveen tulevan veden laatu heikkeni selv\u00e4sti viime kes\u00e4n\u00e4 ja oli heikoimmillaan loppukes\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 syksyll\u00e4, mutta on sen j\u00e4lkeen selv\u00e4sti parantunut. Laakaj\u00e4rven p\u00e4\u00e4llysveden laatu on kev\u00e4ttalvella ollut parempi kuin aiemmin tehdyiss\u00e4 mittauksissa. Sen sijaan Laakaj\u00e4rven pohjoisp\u00e4\u00e4n syv\u00e4nteess\u00e4 vedenlaatu oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjan l\u00e4hell\u00e4 heikompi kuin aiemmin. Vesieli\u00f6st\u00f6n tilaan ei ole kuitenkaan odotettavissa vaikutuksia Laakaj\u00e4rven alapuolisissa vesiss\u00e4. Talvivaaran kuormitus on kuitenkin yh\u00e4 havaittavissa Nilsi\u00e4n Syv\u00e4rill\u00e4 saakka liev\u00e4sti kohonneena sulfaattipitoisuutena.<\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on esitt\u00e4nyt asiantuntija-arvion kaivosalueen l\u00e4himpien vesien virkistysk\u00e4yt\u00f6st\u00e4. THL:n mukaan Jormasj\u00e4rven ja Laakaj\u00e4rven ja niiden alapuolisia vesi\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 normaalisti uima-, peseytymis- ja l\u00f6ylyveten\u00e4. Sen sijaan Salmisessa,\u00a0Kallioj\u00e4rvess\u00e4 ja Kivij\u00e4rvess\u00e4 aikaisemmin annetut k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoittavat suositukset on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4\u00a0voimassa. Salmisen, Kallioj\u00e4rven ja Kivij\u00e4rven tila ei n\u00e4yt\u00e4 parantuneen uimisen ja peseytymisen kannalta, ja suuret mangaanipitoisuudet rajoittavat l\u00f6ylyvesik\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Vesist\u00f6jen kerrostuminen purkautuu kev\u00e4tkierrossa. Laakaj\u00e4rven pohjoisosan ja Kolmisopen\u00a0kev\u00e4tkierrot saattavat kuitenkin poiketa normaalista, ja on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 aiemmin pahimmin kerrostuneet vesist\u00f6t pysyv\u00e4t edelleenkin kerrostuneina.<\/p>\n<p>Talvivaaran kaivosalueella oli huhtikuun lopussa varastoituna ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vesi\u00e4 noin 7,5 miljoonaa kuutiometri\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en kipsisakka-altaiden vedet. Juoksutukset vesist\u00f6\u00f6n on ymp\u00e4rist\u00f6luvassa rajoitettu sitomalla veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Kalliojoen virtaamaan, joka kev\u00e4\u00e4n aikana on mahdollistanut hieman talvea suurempia juoksutuksia.\u00a0Talvivaaran l\u00e4hivesist\u00f6jen tilan kehittymiseen vaikuttaa yh\u00e4 juoksutettavien vesien kalkkik\u00e4sittelyn onnistuminen, sill\u00e4 sen avulla suurin osa metalleista saadaan poistettua vesist\u00e4. Sulfaattia ei\u00a0kalkkik\u00e4sittelyll\u00e4 kuitenkaan saada kokonaan poistettua. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten vesien varastoiminen aiheuttaa edelleen p\u00e4\u00e4st\u00f6riskin, vaikka Talvivaara onkin pystynyt alentamaan Kortelammen altaan vedenpintaa ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n vesi\u00e4 kipsisakka-altailta siten, ett\u00e4 vedet mahtuvat varoaltaaseen mahdollisen vuototilanteen sattuessa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Talvivaara on alkuvuoden ajan jatkanut k\u00e4siteltyjen j\u00e4tevesien johtamista pohjoiseen Oulujoen vesist\u00f6n suuntaan ja etel\u00e4\u00e4n Vuoksen vesist\u00f6n suuntaan. Kainuun ELY-keskuksen mukaan Talvivaaran p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutusalue ja alapuolisten vesien tila ovat pysyneet p\u00e4\u00e4osin ennallaan vuoden 2013 loppuun verrattuna.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2225","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2225","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2225"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2225\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2227,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2225\/revisions\/2227"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2225"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}