Suomi on ottamassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n talousveden riskienhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4n, jonka keskeinen osa on talousvett\u00e4 toimittavien vesilaitosten laatima kartoitus veden laatua uhkaavista vaaroista. Kartoitus kattaa talousveden koko tuotantoketjun veden muodostumisalueelta kuluttajien vesihanaan\u00a0asti.\u00a0
\nTalousveden riskienhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tunnistetaan talousveden laatua uhkaavat vaarat, arvioidaan niiden merkityst\u00e4 ja etsit\u00e4\u00e4n keinoja hallita vaaroja. Sen avulla pyrit\u00e4\u00e4n hallitsemaan raakaveden saastumisen riskit sek\u00e4 veden k\u00e4sittelyyn, varastointiin, vesijohtoverkoston jakeluun ja kiinteist\u00f6vesij\u00e4rjestelmiin liittyv\u00e4t riskit.\u00a0Riskienhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n vuonna 2003 esittelem\u00e4\u00e4n talousveden turvallisuussuunnitelmaan, Water Safety Plan (WSP), jonka tavoitteena on ehk\u00e4ist\u00e4 talousvedest\u00e4 aiheutuvat terveysriskit mahdollisimman varhain.<\/p>\n
Vesilaitosten jakaman talousveden laatu Suomessa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin kaikki laatuvaatimukset. Vaaratilanteita kuitenkin sattuu etenkin pienill\u00e4 pohjavett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 vesilaitoksilla. Juomaveden saastumistapausten tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta niit\u00e4 arvioidaan olevan vuosittain ainakin yli kaksikymment\u00e4. Esimerkiksi vesijohtoverkostojen ik\u00e4\u00e4ntyminen, luonnon \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, kuten myrskyt ja niist\u00e4 johtuvat s\u00e4hk\u00f6katkot sek\u00e4 rankkasateet ja niist\u00e4 johtuvat tulvat voivat lis\u00e4t\u00e4 veden laatua uhkaavien vaaratilanteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa.\u00a0Kokonaisvaltainen riskienhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4 parantaa vesihuollon edellytyksi\u00e4 toimittaa turvallista ja hyv\u00e4laatuista talousvett\u00e4 kaikissa olosuhteissa.<\/p>\n
Lukuisat alan toimijat ovat sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n (STM) johdolla valmistelleet WSP-riskinhallintaty\u00f6kaluja vesilaitosten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ty\u00f6kalujen koek\u00e4ytt\u00f6 alkaa kes\u00e4kuussa, ja kaikkien laitosten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ne ovat vuoden 2015 alussa. Alkuvaiheessa riskienhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on vesilaitoksille vapaaehtoista.\u00a0Suurille vesilaitoksille on kehitetty verkkopohjainen WSP-ty\u00f6kalu, jolla laitoksen riskienhallintaa voi seurata reaaliaikaisesti. Pienille laitoksille ja vesiosuuskunnille on kehitetty Excel-ty\u00f6kalu. Riskienhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vesilaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 k\u00e4y l\u00e4pi koko vedentuotantoketjun yhdess\u00e4 keskeisimpien viranomaisten kanssa ja tunnistaa merkitt\u00e4v\u00e4t vaaratekij\u00e4t. Havaituille riskeille m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n toimenpiteet, joilla riski voidaan poistaa tai sit\u00e4 pienent\u00e4\u00e4. Vesilaitos tekee aikataulutetun toimenpideohjelman, joka auttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja resurssien kohdistamisessa. Riskienhallinnan toimivuutta seurataan ja valvotaan jatkuvasti. J\u00e4rjestelm\u00e4n my\u00f6t\u00e4 eri riskit ja vedentuotantoketjun mahdolliset heikot lenkit tunnetaan paremmin ja hiljainen tieto saadaan ker\u00e4tty\u00e4 talteen.<\/p>\n
WSP-ty\u00f6kalut esitell\u00e4\u00e4n 35. ymp\u00e4rist\u00f6terveysp\u00e4ivill\u00e4, jotka THL, STM ja It\u00e4-Suomen yliopiston koulutus- ja kehitt\u00e4mispalvelu Aducate j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t Kuopiossa 20.-21.5.2014. Seminaarissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6terveydenhuollon ajankohtaisia kysymyksi\u00e4 ja verkostoidutaan alan muiden toimijoiden kanssa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomi on ottamassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n talousveden riskienhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4n, jonka keskeinen osa on talousvett\u00e4 toimittavien vesilaitosten laatima kartoitus veden laatua uhkaavista vaaroista. Kartoitus kattaa talousveden koko tuotantoketjun veden muodostumisalueelta kuluttajien vesihanaan\u00a0asti.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2229","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2229","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2229"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2229\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2229"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2229"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2229"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2229"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}