{"id":2244,"date":"2014-05-23T09:17:14","date_gmt":"2014-05-23T06:17:14","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2244"},"modified":"2014-05-23T09:17:14","modified_gmt":"2014-05-23T06:17:14","slug":"vaelluskalat-voidaan-palauttaa-rakennettuihin-jokiin-yhteistyolla-ja-kokonaisvaltaisilla-toimilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2014\/05\/vaelluskalat-voidaan-palauttaa-rakennettuihin-jokiin-yhteistyolla-ja-kokonaisvaltaisilla-toimilla\/","title":{"rendered":"Vaelluskalat voidaan palauttaa rakennettuihin jokiin yhteisty\u00f6ll\u00e4 ja kokonaisvaltaisilla toimilla"},"content":{"rendered":"<p>Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) raportin mukaan vaelluskalakantojen palauttaminen padottuihin jokiin on mahdollista, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 biologisten ongelmien ratkomisen lis\u00e4ksi yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteisi\u00e4 tavoitteita ja ratkaisuja. Tulevaisuuden haasteena on jatkaa eri osapuolten v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua ja kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 selv\u00e4sti avoimempaan suuntaan.<!--more--><\/p>\n<p>Raportti kokoaa yhteen RKTL:n Rakennettujen jokien tutkimusohjelman ensimm\u00e4isen kolmevuotisjakson tutkimukset. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 vaelluskalakantojen palauttaminen padottuihin jokiin on mahdollista, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 erilaisia tukitoimia. L\u00e4ht\u00f6kohtana ovat voimalaitospatojen ohi sek\u00e4 yl\u00e4- ett\u00e4 alavirtaan toimivat vaellusv\u00e4yl\u00e4t. Toimiakseen ne tarvitsevat riitt\u00e4v\u00e4sti vett\u00e4 ja voimalaitospatojen yl\u00e4puolelle leimautuneet kalakannat. Kotiutuksen alkuvaiheessa tarvitaan my\u00f6s kalojen istutuksia ja siirtoja patojen yli sek\u00e4 kalastuksen s\u00e4\u00e4tely\u00e4.<\/p>\n<p>Varsinaisten kotiuttamistoimien rinnalla on otettava huomioon jokien energiantuotannosta sek\u00e4 maa-, mets\u00e4- ja turvetaloudesta aiheutuvat haittavaikutukset jokiluontoon. Osa haitoista on pysyvi\u00e4 ja vain osaan vesist\u00f6ist\u00e4 voidaan vaikuttaa kunnostus- ja hoitotoimenpiteill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 reunaehdot on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, jotta kalakantojen tilaa voidaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 edist\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimusohjelman vaelluskalahankkeissa sovellettiin monitavoitearviointia eri sidosryhmien tavoitteiden j\u00e4sent\u00e4miseen ja eri vaihtoehtojen vuorovaikutteiseen arviointiin. N\u00e4in onnistuttiin tunnistamaan osapuolten keskeisi\u00e4 n\u00e4kemyseroja ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja. T\u00e4llaisten arviointity\u00f6kalujen k\u00e4ytt\u00f6 ja kehitt\u00e4minen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jatkossakin tarpeellisena.<\/p>\n<p>Rakennettujen jokien tutkimusohjelma k\u00e4ynnistyi vuonna 2011 ja kest\u00e4\u00e4 vuoteen 2016. Sen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista tietoa kansallisen kalatiestrategian toteuttamiseksi ja vaelluskalakantojen elvytt\u00e4miseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 viranomaisilta, toiminnanharjoittajilta ja sidosryhmilt\u00e4 nykyist\u00e4 selvemmin ja avoimemmin omista tavoitteista joustamista ja sovitteluratkaisujen hakemista. T\u00e4h\u00e4n liittyen ohjelman loppukaudella painotetaan biologisten ongelmien selvitt\u00e4misen rinnalla aiempaa enemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6talouden, juridiikan ja yhteiskuntatieteiden n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) raportin mukaan vaelluskalakantojen palauttaminen padottuihin jokiin on mahdollista, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 biologisten ongelmien ratkomisen lis\u00e4ksi yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteisi\u00e4 tavoitteita ja ratkaisuja. Tulevaisuuden haasteena on jatkaa eri osapuolten v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua ja kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 selv\u00e4sti avoimempaan suuntaan.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2244","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2244"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2244\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2244"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}