Ilmatieteen laitoksen tutkijana ty\u00f6skentelev\u00e4n Milla Johanssonin<\/b> v\u00e4it\u00f6sty\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 meriveden korkeat \u00e4\u00e4riarvot ovat kasvaneet Suomen rannikolla. Kasvua on tapahtunut sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 harvinaisemmista arvoista on kysymys. Taustalla ovat muutokset tuulioloissa ja It\u00e4meren kokonaisvesim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6s perustuu meriveden korkeuden pitkiin ja luotettaviin havaintosarjoihin, joita on saatavissa kattavasti Suomen rannikolta 1920-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n
Ty\u00f6ss\u00e4 osoitettiin, ett\u00e4 noin 80 prosenttia Suomen rannikon vedenkorkeuden kuukausikeskiarvojen vaihtelusta liittyy tuuli- ja ilmanpainevaihteluihin. Tuulet ja ilmanpainevaihtelut painavat vett\u00e4 Tanskan salmien kautta Pohjanmerelt\u00e4 It\u00e4merelle ja muuttavat n\u00e4in It\u00e4meren kokonaisvesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ne my\u00f6s kallistavat vedenpintaa It\u00e4meren eri osien v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi l\u00e4nsituuli ajaa vett\u00e4 It\u00e4meren etel\u00e4osista pohjoisosiin ja Suomen rannikkoa kohti.<\/p>\n
Mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vedenkorkeus on laskenut maan suhteen Suomen rannikolla. Laskunopeus on vaihdellut alueittain noin 10 sentist\u00e4 70 senttiin sadan vuoden aikana. Uutta maata on siis hitaasti vapautunut meren alta.<\/p>\n
Merenpinnan lasku on p\u00e4\u00e4asiassa aiheutunut maan kohoamisesta. Viime j\u00e4\u00e4kauden aikana Skandinavian peitt\u00e4neet j\u00e4\u00e4massat painoivat maankuorta alasp\u00e4in. J\u00e4\u00e4n sulamisen j\u00e4lkeen maankuori l\u00e4hti hitaasti palautumaan. Maankohoamisen vaikutusta on hidastanut merenpinnan nousu. Maailmanlaajuisesti merenpinta nousi 1900-luvulla vajaat 20 senttimetri\u00e4. Nousun syyn\u00e4 ovat meriveden l\u00e4mp\u00f6laajeneminen ja mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen. Nousu vaikutti my\u00f6s It\u00e4mereen.<\/p>\n
\u201dTulevaisuudessa valtamerten pinnannousun ennustetaan kiihtyv\u00e4n. Maankohoaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n sen vaikutusta Suomen rannikolla. Suomenlahdella merenpinta voi l\u00e4hte\u00e4 nousuun, mutta Pohjanlahdella voimakkaampi maankohoaminen saattaa viel\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tasapainottamaan merenpinnan nousun t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. Ennusteissa on kuitenkin suuria ep\u00e4varmuuksia, ja korkeimmillaan ne ennustavat vedenpinnan nousevan kaikkialla Suomen rannikolla\u201d, Milla Johansson toteaa.<\/p>\n
Tietoa merenpinnan nykyisest\u00e4 ja tulevasta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 tarvitaan mm. rannikolle rakentamisessa ja yhteiskuntasuunnittelussa. Ty\u00f6ss\u00e4 laaditut keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen merenpinnan ennusteet ottavat huomioon entist\u00e4 useampia tekij\u00f6it\u00e4 ja antavat siksi aiempaa luotettavampia arvioita. Toisaalta tulokset vedenkorkeuden \u00e4\u00e4riarvojen kasvusta mahdollistavat t\u00e4llaisten muutosten huomioimisen nykyisten ja tulevien tulvariskien arvioinnissa.<\/p>\n
Ilmatieteen laitoksen tutkijan, FM Milla Johanssonin v\u00e4it\u00f6skirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on professori Tarmo Soomere Tallinnan teknillisest\u00e4 yliopistosta ja kustoksena professori Matti Lepp\u00e4ranta Helsingin yliopistosta. V\u00e4it\u00f6stilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 4.6.2014 kello 12 Kumpulassa (Exactum, sali CK112). V\u00e4it\u00f6skirja julkaistaan sarjassa Finnish Meteorological Institute Contributions, jonka elektroninen versio on saatavissa osoitteesta:<\/p>\n
http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-697-832-4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ilmatieteen laitoksen tutkijana ty\u00f6skentelev\u00e4n Milla Johanssonin v\u00e4it\u00f6sty\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 meriveden korkeat \u00e4\u00e4riarvot ovat kasvaneet Suomen rannikolla. Kasvua on tapahtunut sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 harvinaisemmista arvoista on kysymys. Taustalla ovat muutokset tuulioloissa ja It\u00e4meren kokonaisvesim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2275","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2275"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2275\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2275"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}