{"id":2306,"date":"2014-06-03T10:26:37","date_gmt":"2014-06-03T07:26:37","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2306"},"modified":"2014-06-03T10:26:37","modified_gmt":"2014-06-03T07:26:37","slug":"yhdyskuntajatevesien-haitallisia-aineita-tutkittiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2014\/06\/yhdyskuntajatevesien-haitallisia-aineita-tutkittiin\/","title":{"rendered":"Yhdyskuntaj\u00e4tevesien haitallisia aineita tutkittiin"},"content":{"rendered":"<p>Lajissaan laajin Suomessa koskaan toteutettu hanke selvitti 26 haitallisen aineen tai aineryhm\u00e4n esiintymist\u00e4 suomalaisissa j\u00e4tevesiss\u00e4. Haitta-aineiden pitoisuudet v\u00e4heniv\u00e4t valtaosin tehokkaasti puhdistuksessa.<!--more--><\/p>\n<p>Vesilaitosyhdistys koordinoi laajan selvityksen, jossa analysoitiin yhdyskuntien puhdistamoille tulevien ja puhdistamoilta l\u00e4htevien j\u00e4tevesien haitta-ainepitoisuuksia. Hankkeeseen osallistui 64 puhdistamoa, jotka puhdistivat yhteens\u00e4 noin 3,25 miljoonan suomalaisen j\u00e4tevedet. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kattavasti tietoa haitallisten aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumisesta puhdistusprosessissa sek\u00e4 k\u00e4sitellyn veden pitoisuuksista.<\/p>\n<p>L\u00e4htev\u00e4n veden pitoisuuksia verrattiin vesist\u00f6pitoisuuksille asetettuihin ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormeihin, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan suoraan ole sovellettavissa k\u00e4sitellylle j\u00e4tevedelle. Useimmiten pitoisuudet l\u00e4htev\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 ovat ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormia alemmat. Joissakin n\u00e4ytteiss\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n veden pitoisuudet ylittiv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormin, mutta ylitykset olivat p\u00e4\u00e4osin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n<p>J\u00e4tevesiin tulee haitallisia aineita kotitalouksien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 tuotteista, yhdyskunnan palveluista, teollisuudesta sek\u00e4 sadevesien mukana. Selvitys auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdyskuntien j\u00e4tevedenpuhdistamoiden roolia aineiden kierrossa.\u00a0 Aineiden pitoisuuksia tarkasteltiin puhdistamoiden kokoluokan ja maantieteellisen jakauman perusteella.\u00a0 Usein haitalliset aineet ovat per\u00e4isin kotitalouksista.\u00a0 Esimerkiksi nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet tulevassa j\u00e4tevedess\u00e4 olivat samalla tasolla kaiken kokoisissa puhdistamoissa ja p\u00e4\u00e4osin my\u00f6s eri puolella maata, sill\u00e4 tekstiilit ovat niiden merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.<\/p>\n<p>Hankkeessa konsulttina toiminut Niina Vieno Envieno ky:st\u00e4 kertoo, ett\u00e4 kemikaloitunut el\u00e4m\u00e4ntapamme n\u00e4kyy j\u00e4tevesiss\u00e4. Pysyvi\u00e4 haitallisia aineita l\u00f6ytyy edelleen elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme ja siis my\u00f6s j\u00e4tevesist\u00e4, vaikka niiden k\u00e4ytt\u00f6 on nykyisin kielletty. K\u00e4ytt\u00f6rajoitukset ja \u2013kiellot ovat kuitenkin joidenkin aineiden osalta purreet. Esimerkiksi kielletty\u00e4 kasvinsuojeluaine endosulfaania l\u00f6ytyi viel\u00e4 muutama vuosi sitten j\u00e4tevesist\u00e4mme, mutta nyt tehdyiss\u00e4 mittauksissa kaikki arvot olivat alle m\u00e4\u00e4ritysrajan. Haitta-aineiden pitoisuudet v\u00e4heniv\u00e4t lis\u00e4ksi yleens\u00e4 tehokkaasti puhdistuksessa. Esimerkiksi elohopean, kadmiumin ja lyijyn poistumat olivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 80 &#8211; 90 %. Kaikkiin haitallisiin aineisiin puhdistusprosessi ei kuitenkaan tehoa, esimerkiksi nikkeli ja PFOS eiv\u00e4t saatujen tulosten mukaan poistu puhdistusprosessissa.<\/p>\n<p>Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksest\u00e4 toteaa, ett\u00e4 jatkossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 verrata hankkeen tuloksia vesist\u00f6ist\u00e4 tehtyihin selvityksiin ja tunnistaa aineiden erilaiset reitit. Yhdyskuntien puhdistamoille tulevasta kuormituksesta tulisi selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet ja tarvittaessa rajoittaa aineiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 viem\u00e4riverkostoon esimerkiksi joitakin k\u00e4ytt\u00f6kohteita koskevilla m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4. My\u00f6s kotitalouksien roolista haitallisten aineiden l\u00e4htein\u00e4 tulisi tuottaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n tietoa sek\u00e4 neuvontaa vaihtoehdoista, mill\u00e4 tuottajat ja kuluttaja voivat osaltaan vaikuttaa haitallisia aineita sis\u00e4lt\u00e4vien tuotteiden kulutukseen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lajissaan laajin Suomessa koskaan toteutettu hanke selvitti 26 haitallisen aineen tai aineryhm\u00e4n esiintymist\u00e4 suomalaisissa j\u00e4tevesiss\u00e4. Haitta-aineiden pitoisuudet v\u00e4heniv\u00e4t valtaosin tehokkaasti puhdistuksessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2306","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2306","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2306"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2306\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2306"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2306"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2306"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2306"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}