J\u00e4tevesilietteit\u00e4 voidaan k\u00e4sitell\u00e4 pyrolyysin avulla. Biomassan kuumentaminen happirajoitteisesti tuottaa hiilijakeen, jonka fosforipitoisuus on markkinoilla olevien mineraalilannoitteiden tasoa.<\/p>\n
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ss\u00e4 tutkitaan ravinnerikkaiden materiaalivirtojen k\u00e4sittelymenetelmi\u00e4 ja niiden lopputuotteita. Yksi lupaavimmista menetelmist\u00e4 on pyrolyysi, jossa biomassaa kuumennetaan happirajoitteisesti.<\/p>\n
MTT:n vanhempi tutkija Kimmo Rasa on testannut j\u00e4tevesilietteiden pyrolyysi\u00e4. Tulokset ovat kiinnostavia, sill\u00e4 pyrolyysiprosessin lopputuotteena syntyv\u00e4n hiilijakeen fosforipitoisuus kohosi jopa kaksinkertaiseksi raaka-aineeseen verrattuna.<\/p>\n
\u2013 Kokeissa syntyneess\u00e4 hiilijakeessa fosfori oli kuitenkin niukkaliukoisessa muodossa, eik\u00e4 pyrolyysi lis\u00e4nnyt helppoliukoisen fosforin osuutta kokonaisfosforista, kertoo Rasa. On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 hiilijae toimisi hidasliukoisena lannoitevalmisteena, mutta lannoitusvaikutuksen selvitt\u00e4minen vaatii kasvatuskokeita ja tarkempaa fosforin olomuotojen tutkimusta.<\/p>\n
Ravinteiden k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuuden lis\u00e4ksi lopputuotteen helppok\u00e4ytt\u00f6isyys ja turvallisuus ovat kierr\u00e4tysravinteiden markkinoiden kannalta ensisijaisen t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n
Tutkimus osoitti, ett\u00e4 esikuivatun raaka-aineen massa voidaan pyrolyysin avulla puolittaa. Pienemp\u00e4\u00e4 massaa on helpompi kuljettaa, varastoida ja jatkojalostaa esimerkiksi rakeiseen muotoon. Hiilijakeiden raskasmetallipitoisuudet eiv\u00e4t ylitt\u00e4neet lannoitevalmisteille asetettuja raja-arvoja.<\/p>\n
\u2013 Seuraavaksi on tutkittava, miten pyrolyysi vaikuttaa patogeenien ja orgaanisten haitta-aineiden, kuten l\u00e4\u00e4ke- ja hormonij\u00e4\u00e4mien sek\u00e4 polyaromaattisien hiilivetyjen m\u00e4\u00e4riin lopputuotteissa, Rasa huomauttaa.<\/p>\n
Tutkimusta toteutettiin erityyppisill\u00e4 j\u00e4tevesilietteill\u00e4: sakokaivolietteell\u00e4, j\u00e4tevedenpuhdistamon raakalietteell\u00e4 sek\u00e4 biokaasulaitoksessa m\u00e4d\u00e4tetyll\u00e4 puhdistamolietteell\u00e4. Kuivauksen ja homogenisoinnin j\u00e4lkeen n\u00e4ytteet pyrolysoitiin laboratoriomittakaavan pyrolyysilaitteistolla, joka kehitettiin hanketta varten. Lis\u00e4ksi toteutettiin onnistuneesti pilottimittakaavan demonstraatio, jota varten Raussin Metalli valmisti panostyyppisen, kuutiokokoluokan mobiilin pyrolyysilaitteiston.<\/p>\n
Tutkimus on osa MTT:n laajempaa ravinteiden kierr\u00e4tyksen tehostamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimuskokonaisuutta. J\u00e4tevesilietteiden prosessointiin liittyv\u00e4\u00e4 esitutkimusta rahoitti Vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahasto.<\/p>\n
MTT (vuoden 2015 alusta Luonnonvarakeskus) jatkaa ravinteiden kierr\u00e4tykseen ja hiilen sidontaan liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4 useissa hankkeissa. Tavoitteena on ruokahuollon turvaaminen niukkenevien resurssien tulevaisuudessa hy\u00f6dynt\u00e4en olemassa olevia materiaalivirtoja turvallisesti, tehokkaasti ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisesti. Syksyll\u00e4 yrityskumppaneille ja sidosryhmille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tilaisuus, jossa esitell\u00e4\u00e4n viimeisimpi\u00e4 tutkimustuloksia pyrolyysiteknologian lopputuotteiden osalta.<\/p>\n
Kimmo Rasa puhuu aiheesta Vesihuolto 2014 -p\u00e4ivill\u00e4 3. – 4.6. Finlandia-talolla, Helsingiss\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
J\u00e4tevesilietteit\u00e4 voidaan k\u00e4sitell\u00e4 pyrolyysin avulla. Biomassan kuumentaminen happirajoitteisesti tuottaa hiilijakeen, jonka fosforipitoisuus on markkinoilla olevien mineraalilannoitteiden tasoa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2310","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2310","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2310"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2310\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2310"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2310"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2310"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2310"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}