Talven v\u00e4h\u00e4lumisuus ja aikainen kev\u00e4t n\u00e4kyi Pohjanmaan jokivesiss\u00e4.<\/p>\n
Happamuusongelmilta s\u00e4\u00e4styttiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hes kokonaan ja mitatut pH-arvot olivat koko 2000-luvun korkeimpia. My\u00f6s ravinnepitoisuudet olivat ajankohtaan n\u00e4hden kohtuullisen alhaisia, sill\u00e4 kev\u00e4ttulvien puuttuessa my\u00f6s valuma-alueelta tuleva kuormitus j\u00e4i keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 selv\u00e4sti\u00a0v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi. Veden v\u00e4hyys korosti kuitenkin j\u00e4tevesien vaikutusta joissa, joihin kohdistuu j\u00e4tevesikuormitusta.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskus seurasi tammi-toukokuussa Pohjanmaan, Etel\u00e4-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan jokivesien vedenlaatua. Vuoden alkupuoli on ollut s\u00e4\u00e4oloiltaan varsin poikkeuksellinen. Talvi oli lauha ja v\u00e4h\u00e4luminen ja kev\u00e4t tuli aikaisin. Niinp\u00e4 suurimmat tulvat koettiin tammikuussa, kun taas varsinaista kev\u00e4ttulvaa ei ollut lainkaan. Huhti\u2013toukokuussa virtaamat olivat p\u00e4\u00e4osin varsin alhaisella tasolla. Alimmillaan suurten jokien pH-arvot olivat heti alkuvuodesta, jolloin pH k\u00e4vi useissa joissa alle 6:n. Alhaisin arvo, 5,5, havaittiin Lapuanjoessa. Pienien, happamuudesta yleens\u00e4 voimakkaammin k\u00e4rsivien rannikon jokien tilanteesta ei alkuvuodelta ole tietoa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 huhti\u2013toukokuussa happamuusarvot olivat sen sijaan ajankohtaan n\u00e4hden korkeita. Kaikkien suurten jokien pH oli yli 6:n, mik\u00e4 on poikkeuksellista. Hyv\u00e4 happamuustilanne selittyy alhaisilla virtaamilla eli sateiden ja sulamisvesien ollessa v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 on happamuutta aiheuttavien aineiden huuhtoutuminen maaper\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4iseksi.<\/p>\n
Happamuus on Pohjanmaan jokivesien suurin vesiensuojeluongelma. Happamuushaittojen lieventymisell\u00e4 on suuri merkitys vesist\u00f6ille. Esimerkiksi kev\u00e4tkutuisen kalojen kudulle olosuhteet ovat olleet suotuisat. Happamuudesta k\u00e4rsivien jokien kalasto elpyykin vuosina, jolloin happamuus on lievemp\u00e4\u00e4. Happamuushaittojen lieventyess\u00e4 korostuvat kuitenkin muut vedenlaatuongelmat.<\/p>\n
Poikkeukselliset s\u00e4\u00e4- ja virtaamaolosuhteet n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6s muutoin jokien vedenlaadussa. Suurista joista hyv\u00e4laatuisinta vesi oli \u00c4ht\u00e4v\u00e4njoella ja Lapv\u00e4\u00e4rtin\u2013Isojoella ja my\u00f6s Kyr\u00f6njoen ja Perhonjoen ravinnepitoisuudet olivat ajankohtaan n\u00e4hden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alhaisempia. Huonointa vedenlaatu oli N\u00e4rpi\u00f6njoella. Ravinnepitoisuudet olivat yleens\u00e4kin kohtuullisen\u00a0alhaisia ja vesi suhteellisen kirkasta joissa, jotka virtaavat maatalousvaltaisilla alueilla. Kev\u00e4ttulvien puuttuessa ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Turvemaavaltaisilla alueilla jokien vesi oli tummempaa, mutta melko v\u00e4h\u00e4ravinteista. Tumminta vesi oli kuitenkin monissa pieniss\u00e4 happamuudesta normaalisti k\u00e4rsiviss\u00e4 joissa, kuten Maalahdenjoessa ja V\u00f6yrinjoessa. Niiss\u00e4 joissa, joihin lasketaan j\u00e4tevesi\u00e4, olivat ravinnepitoisuudet selv\u00e4sti korkeimpia, sill\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 laimennussuhdetta. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s hygieeniset haitat korostuvat.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Talven v\u00e4h\u00e4lumisuus ja aikainen kev\u00e4t n\u00e4kyi Pohjanmaan jokivesiss\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2318","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2318"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2318\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2318"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}