{"id":2334,"date":"2014-06-11T09:33:33","date_gmt":"2014-06-11T06:33:33","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2334"},"modified":"2014-06-11T09:33:33","modified_gmt":"2014-06-11T06:33:33","slug":"uudet-suositukset-rakentamiskorkeuksiksi-julkaistu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2014\/06\/uudet-suositukset-rakentamiskorkeuksiksi-julkaistu\/","title":{"rendered":"Uudet suositukset rakentamiskorkeuksiksi julkaistu"},"content":{"rendered":"<p>SYKEn, Ilmatieteen laitoksen, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n yhteisty\u00f6n\u00e4 laatimassa oppaassa annetaan suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi. Edellisen kerran suositukset p\u00e4ivitettiin vuonna 1999.<!--more--><\/p>\n<p>Oppaan tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tulvista sek\u00e4 maansortumista ja -vy\u00f6rymist\u00e4 rakennuksille aiheutuvia vahinkoja. N\u00e4m\u00e4 ilmastonmuutoksen edetess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t riskit tulee huomioida riitt\u00e4v\u00e4sti kaavoituksessa ja rakentamisessa.<\/p>\n<p>Ilmatieteen laitoksen mukaan It\u00e4merell\u00e4 merenpinnan nousun arvioidaan j\u00e4\u00e4v\u00e4n hieman maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle, ja samanaikaisesti maankohoaminen lievent\u00e4\u00e4 merenpinnan nousun vaikutuksia. Sis\u00e4vesill\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutus riippuu tarkasteltavan vesist\u00f6n ominaisuuksista.<\/p>\n<p>Suomenlahdella merenpinnan nousu olisi Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan noin 30 cm vuoteen 2100 menness\u00e4. Pohjanlahdella maankohoaminen riitt\u00e4nee kumoamaan merenpinnan nousun viel\u00e4 vuoteen 2100 saakka. Korkeimpien ennusteiden toteutuessa merenpinta nousisi kuitenkin kaikkialla Suomen rannikolla, Suomenlahdella jopa yli 90 cm.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos tulee merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttamaan jokien virtaamien ja j\u00e4rvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua, jolloin vesist\u00f6jen tulvariski voi kasvaa. SYKEn selvityksen mukaan etenkin talven ja syksyn virtaamien ja vedenkorkeuksien ennakoidaan kasvavan suurissa vesist\u00f6iss\u00e4 sateiden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja \u00e4\u00e4rev\u00f6ityess\u00e4.<\/p>\n<p>Suositusten tavoitteena on, ettei rakennuksille aiheutuisi tulvavahinkoja kuin keskim\u00e4\u00e4rin kerran noin 100\u2013200 vuodessa tai harvemmin esiintyvill\u00e4 tulvilla. Uutta on se, ett\u00e4 aallokon vaikutus ja rakennuksen alttius tulville on jatkossa aina arvioitava paikkakohtaisesti.\u00a0It\u00e4meren rannalla suosituksissa on otettu huomioon maankohoaminen, merenpinnan nousu ilmastonmuutoksen seurauksena sek\u00e4 s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden aiheuttama vedenkorkeuden lyhytaikainen vaihtelu. Sis\u00e4vesien osalta suositus perustuu keskim\u00e4\u00e4rin kerran 100 vuodessa toistuvaan tulvavedenkorkeuteen, johon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tarvittaessa vesist\u00f6n ominaispiirteist\u00e4 tai ilmastonmuutoksesta johtuva lis\u00e4korkeus.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/135189\" target=\"_blank\">Tulviin varautuminen rakentamisessa &#8211; opas alimpien rakentamiskorkeuksien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi ranta-alueilla<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>SYKEn, Ilmatieteen laitoksen, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n yhteisty\u00f6n\u00e4 laatimassa oppaassa annetaan suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi. Edellisen kerran suositukset p\u00e4ivitettiin vuonna 1999.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2334","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2334","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2334"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2334\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2334"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2334"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2334"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2334"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}