{"id":2344,"date":"2014-06-18T12:23:40","date_gmt":"2014-06-18T09:23:40","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2344"},"modified":"2014-06-18T12:23:40","modified_gmt":"2014-06-18T09:23:40","slug":"kasvinsuojeluaineiden-pitoisuuksia-seurataan-uudenmaan-jokivesistoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2014\/06\/kasvinsuojeluaineiden-pitoisuuksia-seurataan-uudenmaan-jokivesistoissa\/","title":{"rendered":"Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia seurataan Uudenmaan jokivesist\u00f6iss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia seurataan j\u00e4lleen t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Uudenmaan joissa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus aloitti seurannan kes\u00e4kuun alussa ja ottaa n\u00e4ytteit\u00e4 lokakuulle saakka.<!--more--><\/p>\n<p>Seurannassa ovat t\u00e4n\u00e4 vuonna mukana Pikkalanjoki, Ingarskilanjoki, Kirkkojoki, Inkoonjoki, Vanjoki sek\u00e4 Vihti- eli Olkkalanjoki l\u00e4ntiselt\u00e4 Uudeltamaalta. Kasvinsuojeluaineiden m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ei n\u00e4ist\u00e4 joista ole aiemmin tutkittu.<\/p>\n<p>Uudenmaan ELY-keskus seuraa vesien tilaa ja laatua vesin\u00e4ytteiden avulla. Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia on seurattu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vuodesta 2007 l\u00e4htien. N\u00e4ytteit\u00e4 on otettu t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 mm. Vantaan- ja Porvoonjoesta, Leps\u00e4m\u00e4njoesta, Taasianjoesta, Sipoonjoesta, Koskenkyl\u00e4njoesta ja Mustijoesta. Kaikissa aiemmin tutkituissa jokivesist\u00f6iss\u00e4 on havaittu useita kasvinsuojeluaineita kes\u00e4n mittaan. Yleisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 kasvinsuojeluaineita, esimerkiksi metyylikloorifenoksietikkahappoa (MCPA), on havaittu usein my\u00f6s vesist\u00f6iss\u00e4. Aineiden pitoisuudet ovat kuitenkin olleet pieni\u00e4.<\/p>\n<p>Eniten erilaisia kasvinsuojeluaineita on vesist\u00f6iss\u00e4 yleens\u00e4 keskikes\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s pitoisuudet ovat t\u00e4ll\u00f6in usein suurimmillaan. Esimerkiksi Mustijoessa havaittiin hein\u00e4kuussa 2012 otetussa n\u00e4ytteess\u00e4 yhteens\u00e4 19 eri kasvinsuojeluainetta. &#8221;Kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia vesist\u00f6iss\u00e4 ei tarkasti tunneta. On kuitenkin huolestuttavaa, ett\u00e4 aineita on vesist\u00f6iss\u00e4 eniten juuri silloin, kun vesist\u00f6jen virtaamat ovat pienimmill\u00e4\u00e4n&#8221;, sanoo ylitarkastaja Jaana Marttila Uudenmaan ELY-keskuksesta.<\/p>\n<p>Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksien seuranta toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen yhteisty\u00f6n\u00e4 osana laajempaa haitallisten aineiden seurantaa. Tuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vesien kemiallisen tilan luokittelussa, joka on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4. Seurannan avulla saadaan tietoa haitallisten aineiden m\u00e4\u00e4rist\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 kulkeutumisesta luonnossa. Jokien kautta ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia aineita kulkeutuu It\u00e4mereen saakka.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia seurataan j\u00e4lleen t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Uudenmaan joissa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus aloitti seurannan kes\u00e4kuun alussa ja ottaa n\u00e4ytteit\u00e4 lokakuulle saakka.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2344","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2344"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2344\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2344"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}