Helsingiss\u00e4 sijaitseva, Suomen ja Pohjoismaiden suurin j\u00e4tevedenpuhdistamo, t\u00e4ytti toukokuussa 20 vuotta. Viikinm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamolla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paitsi Helsingin my\u00f6s Vantaan keski- ja it\u00e4osien, Keravan, Tuusulan, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n, Pornaisten, M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n etel\u00e4osien ja Sipoon j\u00e4tevedet.\u00a0<\/p>\n
P\u00e4\u00e4osin kallion sis\u00e4\u00e4n rakennettu puhdistamo k\u00e4ynnistettiin toukokuussa 1994, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6s sen rakentamisesta tehtiin jo vuonna 1986, kun Helsingin kaupunginvaltuusto hyv\u00e4ksyi yksimielisesti keskuspuhdistamon rakentamisen. Kalliopuhdistamoa suunniteltiin vuoteen 1988, jonka j\u00e4lkeen alkoivat louhintapainotteiset rakennusty\u00f6t. Rakentamisvaiheessa ennakoitiin tulevia typenpoistovaatimuksia rakentamalla aktiivilieteprosessialtaat riitt\u00e4v\u00e4n syviksi.<\/p>\n
Viikinm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamon k\u00e4ynnist\u00e4misen j\u00e4lkeen on sen prosesseja saneerattu kolmeen otteeseen ja lis\u00e4ksi puhdistamoa on laajennettu kahdella lis\u00e4linjalla, joista toinen j\u00e4i aikoinaan odottamaan tulevaa k\u00e4ytt\u00f6tarvetta. T\u00e4m\u00e4 9. biologinen puhdistuslinja p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa valmiiksi suunniteltua aiemmin, koska puhdistamolle tuleva j\u00e4tevesikuormitus on kasvanut ja kasvaa tasaisesti noin 2-3 prosenttia vuodessa. Linja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kes\u00e4kuussa 2014.<\/p>\n
– Keskitetty j\u00e4tevedenpuhdistus on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi huolehtia p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyst\u00e4. Nykyisell\u00e4 puhdistustasolla p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asukkaiden kuormitus It\u00e4mereen on enn\u00e4tyksellisen alhainen, kun asukaskohtaista kuormitusta verrataan mihin tahansa It\u00e4meren valuma-alueen asutuskeskittym\u00e4\u00e4n, toteaa j\u00e4tevedenpuhdistuksen osastonjohtajaTommi Fred<\/b>\u00a0HSY:st\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuun on varauduttu Viikinm\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 uudessa Blominm\u00e4en puhdistamohankkeessa. Espoon Blominm\u00e4en puhdistamon suunnittelu on hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa ja valmistuessaan vuonna 2020 se tulee korvaamaan nykyisen Suomenojan puhdistamon.<\/p>\n
– J\u00e4teveden puhdistuskapasiteetti tulee riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aina 2030-luvulle asti. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tarvitaan uusia ratkaisuja, kuten Viikinm\u00e4en puhdistamon laajennus, uusi it\u00e4inen puhdistamo tai j\u00e4tevesien johtaminen Viikinm\u00e4en puhdistamon nykyiselt\u00e4 viem\u00e4r\u00f6intialueelta Blominm\u00e4en puhdistamoon, kertoo Tommi Fred tulevaisuuden kapasiteettihaasteista.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsingiss\u00e4 sijaitseva, Suomen ja Pohjoismaiden suurin j\u00e4tevedenpuhdistamo, t\u00e4ytti toukokuussa 20 vuotta. Viikinm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamolla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paitsi Helsingin my\u00f6s Vantaan keski- ja it\u00e4osien, Keravan, Tuusulan, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n, Pornaisten, M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n etel\u00e4osien ja Sipoon j\u00e4tevedet.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2355","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2355","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2355"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2355\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2355"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}