Valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tti t\u00e4n\u00e4\u00e4n Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta vuosille 2014 -2020. It\u00e4meren tilaa ja siihen kohdistuvia ymp\u00e4rist\u00f6paineita ryhdyt\u00e4\u00e4n seuraamaan jatkossa entist\u00e4 laajemmin, sill\u00e4 seurannan piiriin tulevat uusina meress\u00e4 esiintyv\u00e4t vieraslajit, roskaantuminen ja vedenalainen melu. Lis\u00e4ksi er\u00e4\u00e4t meriluonnon monimuotoisuutta sek\u00e4 haitallisia ja vaarallisia aineita koskevat seurannat laajenevat.<\/p>\n
Seurantaohjelma kokoaa nykyiset meriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevat seurannat yhdeksi kokonaisuudeksi. Ohjelma tuottaa tietoa It\u00e4meren lajeista ja luontotyypeist\u00e4, meriveden laadusta sek\u00e4 ihmisen toiminnasta aiheutuvista ymp\u00e4rist\u00f6paineista ja niiden vaikutuksista. Tieto meren tilasta ja meriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvista paineista auttaa suunnittelemaan, kohdentamaan ja toteuttamaan toimia meren tilan parantamiseksi. Samalla voidaan my\u00f6s arvioida toimien vaikuttavuutta.<\/p>\n
Seuranta kohdistuu Suomen merialueeseen, joka ulottuu rantaviivasta talousvy\u00f6hykkeen ulkorajaan saakka. My\u00f6s It\u00e4meren valuma-alueella tehd\u00e4\u00e4n seurantaa. Esimerkiksi jokien It\u00e4mereen tuomaa ravinnekuormitusta ja er\u00e4it\u00e4 jokien vaelluskalakantoja seurataan. Ahvenanmaan maakunta laatii oman, valtioneuvoston hyv\u00e4ksym\u00e4n ohjelman kanssa koordinoidun seurantaohjelmansa.<\/p>\n
Suomen merenhoidon seurantaohjelma tulee olemaan osa It\u00e4meren yhteist\u00e4 seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jonka uudistamista It\u00e4meren suojelukomissio (HELCOM) viimeistelee parhaillaan. Seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4n on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana. It\u00e4meren rantavaltioiden tavoitteena on, ett\u00e4 niiden tuottama tieto on kesken\u00e4\u00e4n vertailukelpoista ja ett\u00e4 tieto on avoimesti saatavilla.<\/p>\n
Ohjelma tarkentaa eri viranomaisten teht\u00e4vi\u00e4 meriymp\u00e4rist\u00f6n seurannassa. Seurantaa suorittavat mm. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Mets\u00e4hallituksen luontopalvelut, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Ilmatieteenlaitos sek\u00e4 rannikon elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukset. Ohjelma edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s viranomaisten sek\u00e4 yliopistojen ja j\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Mukana on vapaaehtoisvoimin toteutettavia seurantoja, joita koordinoivat Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, WWF Suomi ja Pid\u00e4 Saaristo Siistin\u00e4 ry.<\/p>\n
Seurantaohjelma on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on meren hyv\u00e4 tila vuoteen 2020 menness\u00e4. Merenhoitosuunnitelman ensimm\u00e4inen osa eli arvio meriymp\u00e4rist\u00f6n tilasta, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t meren hyv\u00e4lle tilalle ja ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet hyv\u00e4ksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2012. \u00a0Kolmas osa eli toimenpideohjelma valmistuu vuoden 2015 loppuun menness\u00e4. Merenhoitosuunnitelma laaditaan jokaisessa EU:n j\u00e4senvaltiossa. J\u00e4senmaiden tulee tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 naapurivaltioiden kanssa ja koordinoida suunnittelua my\u00f6s EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tti t\u00e4n\u00e4\u00e4n Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta vuosille 2014 -2020. It\u00e4meren tilaa ja siihen kohdistuvia ymp\u00e4rist\u00f6paineita ryhdyt\u00e4\u00e4n seuraamaan jatkossa entist\u00e4 laajemmin, sill\u00e4 seurannan piiriin tulevat uusina meress\u00e4 esiintyv\u00e4t vieraslajit, roskaantuminen ja vedenalainen melu. Lis\u00e4ksi er\u00e4\u00e4t meriluonnon monimuotoisuutta sek\u00e4 haitallisia ja vaarallisia aineita koskevat seurannat laajenevat.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2402","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2402","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2402"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2402\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2402"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2402"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2402"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2402"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}