Vesien hyv\u00e4n tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukset ovat valmistelleet yhteisty\u00f6tahojen kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 1.10.2014-31.3.2015 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuulemisessa.\u00a0<\/p>\n
Vesien tilan parantaminen vaatii tekoja, rahaa ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 – ja hyv\u00e4\u00e4 suunnittelua. Nyt laaditaan vesienhoitosuunnitelmia vuosille 2016-2021. Vesienhoidon tueksi pyydet\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4 vesiemme tilan parantamiseksi suunnitelluista toimista ja niiden riitt\u00e4vyydest\u00e4 vesien hyv\u00e4n tilan saavuttamiseksi. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuulla siit\u00e4, miten eri tahot voivat edist\u00e4\u00e4 vesien hyv\u00e4n tilan saavuttamista.<\/p>\n
Monet Suomen vedet ovat hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa jo nyt. J\u00e4rvien pinta-alasta 85 prosenttia on tilaltaan hyvi\u00e4 tai erinomaisia. Varsinkin suuret j\u00e4rvet ja Pohjois-Suomen vedet ovat p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Sen sijaan jokivesist\u00f6ist\u00e4 vain kaksi kolmannesta ja rannikkoalueista nelj\u00e4nnes on hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa.<\/p>\n
Realistisia toteutusvaihtoehtoja vesien hyv\u00e4n tilan saavuttamiseksi nopealla aikataululla ei ole. Luonto palautuu hitaasti pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen kuormituksen j\u00e4lkeen, ja ilmastomuutos lis\u00e4\u00e4 osaltaan riski\u00e4 ravinteiden huuhtoutumisesta vesist\u00f6ihin. Suomenlahden ja Saaristomeren hyv\u00e4 tila arvioidaan saavutettavan vasta vuonna 2027.\u00a0 My\u00f6s monissa jokivesist\u00f6iss\u00e4 hyv\u00e4n tilan saavuttaminen viiv\u00e4styy.<\/p>\n
”T\u00e4m\u00e4 on yhteinen asia. Kaikki Suomen vedet on saatava hyv\u00e4\u00e4n tilaan mahdollisimman pian. Vesienhoitotoimien toteutuksessa ei saa viivytell\u00e4”, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.<\/p>\n
Pohjavesien tila on hyv\u00e4 suurella osalla pohjavesialueista: Suomen noin 3800 pohjavesialueesta noin sata on tilaltaan huonoja. Ihmistoiminta aiheuttaa uhkaa pohjavesien tilalle erityisesti Etel\u00e4-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla. Pohjavesien suojelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 pohjavedest\u00e4 saatava puhdas juomavesi on luonnonrikkautemme.<\/p>\n
Vesien hyv\u00e4 tila edellytt\u00e4\u00e4 toimintaa\u00a0<\/b><\/p>\n
Vesienhoitosuunnitelmissa esitet\u00e4\u00e4n kustannustehokkaat toimenpiteet, joilla vesien hyv\u00e4 tila voidaan saavuttaa. Jotta n\u00e4m\u00e4 toimet ovat toteuttamiskelpoisia, eri toimialat ovat osallistuneet niiden suunnitteluun yhteisty\u00f6ss\u00e4 ELY-keskusten kanssa.<\/p>\n
”Vesienhoitosuunnitelmia on laadittu hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri tahojen kanssa. Huolehditaan yhdess\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 suunnitelmissa sovittavat toimet pannaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n”, Grahn-Laasonen toteaa.<\/p>\n
L\u00e4hes kaikki Suomen suurimmat It\u00e4mereen laskevat joet on rakennettu, ja alkuper\u00e4iset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon.<\/p>\n
”Kalatiestrategialla edistet\u00e4\u00e4n vaelluskalojen nousua rakennettuihin jokiin. T\u00e4m\u00e4 on keskeisin keino vahvistaa heikkoja vaelluskalakantoja”, maa- ja mets\u00e4talousministeri Petteri Orpo sanoo.<\/p>\n
Rehev\u00f6ityminen suurin haaste<\/b><\/p>\n
Viime kes\u00e4n laajat sinilev\u00e4kukinnat vaikuttivat monen suomalaisen kes\u00e4nviettoon. Ravinnekuormituksen alentaminen on Suomen vesiensuojelun t\u00e4rkein tavoite ja suurin haaste. \u00a0Eri p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 vesiin joutuvaa fosforin kokonaiskuormitusta pit\u00e4isi alentaa nykyisest\u00e4 l\u00e4hes kolmannes, jotta vesien hyv\u00e4 tila voidaan saavuttaa.\u00a0 Ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaikista l\u00e4hteist\u00e4, erityisesti hajakuormituksesta.<\/p>\n
Maatalouden osuus ihmistoiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta vesist\u00f6ihin on kuormituksen laskusta huolimatta edelleen l\u00e4hes kaksi kolmasosaa ja typpikuormituksesta l\u00e4hes puolet. Lannoitteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin parikymment\u00e4 vuotta sitten. Lis\u00e4toimenpiteit\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n
”Maataloudessa otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tehostettu lohkokohtainen ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4, joka suunnataan vesiensuojeluperusteisesti”, maa- ja mets\u00e4talousministeri Petteri Orpo sanoo.<\/p>\n
Maaseudun kehitt\u00e4misohjelmaan sis\u00e4ltyv\u00e4 ravinteiden tasapainoinen k\u00e4ytt\u00f6 ja toimet kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavy\u00f6hykkeet ja kosteikot, ovat tarpeellisia ja toimivia keinoja vesien tilan parantamiseksi. \u00a0Maaseutuohjelmalla ja erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6korvauksen toteutumisella on ratkaiseva merkitys maatalouden kuormituksen alentamisessa.<\/p>\n
Samaan aikaan vesienhoidon kuulemisen kanssa kuullaan my\u00f6s tulvariskien hallintasuunnitelmista.<\/p>\n
Suunnitelmaehdotuksiin voi tutustua osoitteessa www.ymparisto.fi\/vaikutavesiin<\/a> sek\u00e4 kunnissa, joiden ilmoitustauluilla on julkaistu kuulemista koskeva kuulutus. Palautetta ELY-keskuksille voi antaa verkkopalvelun\u00a0kautta s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 lomakkeella tai ELY-keskuksen kirjaamoon s\u00e4hk\u00f6postilla tai kirjeell\u00e4. Voit osallistua keskusteluun ja antaa palautetta my\u00f6s Otakantaa.fi<\/a> -verkkopalvelussa. Saatu palaute k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ja siit\u00e4 laaditaan yhteenveto. Palautetta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n lopullisia suunnitelmia laadittaessa.<\/p>\n Valtioneuvosto hyv\u00e4ksyy vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa 2015.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vesien hyv\u00e4n tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskukset ovat valmistelleet yhteisty\u00f6tahojen kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 1.10.2014-31.3.2015 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuulemisessa.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2464","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2464"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2464"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}