Talvivaaran alapuolisten vesien tila on tarkkailutulosten perusteella pysynyt kes\u00e4n ja syksyn 2014 aikana p\u00e4\u00e4osin ennallaan. Marraskuun 2012 kipsisakka-allasonnettomuudesta per\u00e4isin olevat metallit ovat edelleen l\u00e4himpien vesist\u00f6jen, Kallioj\u00e4rven, Kivij\u00e4rven ja Salmisen, pohjien l\u00e4heisiss\u00e4 vesikerroksissa.<\/p>\n
Metallipitoisuudet ovat n\u00e4iss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4 eli\u00f6st\u00f6lle haitallisella tasolla. Metallien pitoisuudet pienenev\u00e4t, kun et\u00e4isyys kaivosalueeseen kasvaa.<\/p>\n
Talvivaaran kaivosalueen l\u00e4heisten j\u00e4rvien veden kerrostuneisuus ei ole juuri purkautunut kev\u00e4t- ja syyskierroissa. Kerrostuminen johtuu kaivosalueelta ulos juoksutetuista suolapitoisista vesist\u00e4. Suolojen eli sulfaatin ja natriumin pitoisuudet ovat edelleen korkeita kaivosalueen l\u00e4himmiss\u00e4 vesiss\u00e4 eli pohjoisen suunnassa Salmisessa ja Kallioj\u00e4rvess\u00e4. Kolmisopessa sulfaattipitoisuus on laskenut, mutta sen alapuolisessa Jormasj\u00e4rvess\u00e4 noussut.<\/p>\n
Etel\u00e4n suunnalla Kivij\u00e4rvess\u00e4 sulfaattipitoisuus on my\u00f6s ollut korkea, mutta hienoisessa laskussa. Kivijoessa sulfaattia oli kes\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 en\u00e4\u00e4 puolet viimesyksyisest\u00e4 tilanteesta. Laakaj\u00e4rvess\u00e4 sulfaattipitoisuudet olivat korkeammat kuin viime ja edellisvuonna vastaavaan aikaan. Poikkeuksena oli vain j\u00e4rven pohjoisosan syv\u00e4nne, jossa alusveden sulfaattipitoisuus oli kahteen edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n kes\u00e4\u00e4n verrattuna keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tasoa.<\/p>\n
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on selvitt\u00e4nyt Kainuun ELY-keskuksen toimeksiannosta talliumin, uraanin ja harvinaisten maametallien esiintymist\u00e4 Talvivaaran l\u00e4hivesist\u00f6iss\u00e4 syyskuussa 2014. Selvityksess\u00e4 on kahdeksan l\u00e4hivesist\u00f6n lis\u00e4ksi mukana viisi sellaista l\u00e4hialueen vesist\u00f6\u00e4, jonne kaivostoimilla ei ole vaikutusta.<\/p>\n
GTK:n tutkimuksessa Talvivaaran kaivoksen l\u00e4himmiss\u00e4 alapuolisissa vesist\u00f6iss\u00e4 havaittiin tutkittujen alkuaineiden liev\u00e4sti suurempia pitoisuuksia verrattuna selvityksen tausta-alueen vesist\u00f6ihin. Pitoisuudet v\u00e4heniv\u00e4t nopeasti, kun et\u00e4isyys kaivosalueeseen kasvoi. Tulosten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 kaikki vesist\u00e4 mitatut ainepitoisuudet olivat hyvin pieni\u00e4, eik\u00e4 pitoisuustasoista tiedet\u00e4 olevan haittaa ihmisille tai eli\u00f6st\u00f6lle. GTK:n raportti julkaistaan kokonaisuudessaan marraskuussa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Talvivaaran alapuolisten vesien tila on tarkkailutulosten perusteella pysynyt kes\u00e4n ja syksyn 2014 aikana p\u00e4\u00e4osin ennallaan. Marraskuun 2012 kipsisakka-allasonnettomuudesta per\u00e4isin olevat metallit ovat edelleen l\u00e4himpien vesist\u00f6jen, Kallioj\u00e4rven, Kivij\u00e4rven ja Salmisen, pohjien l\u00e4heisiss\u00e4 vesikerroksissa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2531","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2531","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2531"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2531\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2532,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2531\/revisions\/2532"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2531"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2531"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2531"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}