{"id":2684,"date":"2014-12-10T16:13:12","date_gmt":"2014-12-10T14:13:12","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2684"},"modified":"2014-12-10T16:13:12","modified_gmt":"2014-12-10T14:13:12","slug":"vaitostutkimus-makeutusaineita-ja-fluoriyhdisteita-paatyy-jatevesissa-vesistoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2014\/12\/vaitostutkimus-makeutusaineita-ja-fluoriyhdisteita-paatyy-jatevesissa-vesistoihin\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6stutkimus: makeutusaineita ja fluoriyhdisteit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy j\u00e4tevesiss\u00e4 vesist\u00f6ihin"},"content":{"rendered":"<p>Ihmisten nauttimat keinotekoiset makeutusaineet sek\u00e4 paperin ja tekstiilien pinnoitteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t fluoriyhdisteet\u00a0p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t vesist\u00f6ihin puhdistettujen yhdyskuntaj\u00e4tevesien mukana. Osa yhdisteist\u00e4 on eritt\u00e4in pysyvi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ne juuri hajoa pintavesiss\u00e4 mikrobien tai auringonvalon vaikutuksesta.<!--more--><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi ilmi FM <strong>Noora Perkolan<\/strong> Helsingin yliopistoon tekem\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimuksesta, joka tarkastetaan Lahdessa perjantaina 12. joulukuuta.<\/p>\n<p>Noora Perkola on v\u00e4it\u00f6skirjassaan tutkinut kahden kemikaaliryhm\u00e4n, keinotekoisten makeutusaineiden ja perfluorattujen alkyylihappojen esiintymist\u00e4, pysyvyytt\u00e4 ja vaikutuksia vesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. N\u00e4iden yhdisteiden levinneisyydest\u00e4 Suomessa on aiemmin ollut hyvin v\u00e4h\u00e4n tietoa.<\/p>\n<p>&#8221;Erilaisia kemikaaleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 teollisuuden ja maatalouden lis\u00e4ksi erilaisissa kuluttajatuotteissa. Keinotekoisia makeutusaineita lis\u00e4t\u00e4\u00e4n mm. elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja terveystuotteisiin. Perfluorattuja alkyylihappoja puolestaan on esimerkiksi fluoria sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 pinnoitteissa kuten Teflonissa ja Gore-Texissa, ja niit\u00e4 syntyy tiettyjen orgaanisten fluoriyhdisteiden hajoamistuotteina&#8221;, Perkola toteaa.<\/p>\n<p>Kalorittomat makeutusaineet asesulfaami, sukraloosi, syklaamihappo ja sakariini eiv\u00e4t imeydy elimist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen lainkaan. Asesulfaami ja sukraloosi eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hajoa j\u00e4tevedenpuhdistamoilla. Makeutusaineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon ja siten merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin, joihin puhdistetut j\u00e4tevedet lasketaan.<\/p>\n<p>Noora Perkola on ty\u00f6skennellyt tutkijana ja kemistin\u00e4 SYKEn laboratoriossa vuodesta 2008. T\u00e4ll\u00e4 haavaa h\u00e4n toimii laboratoriokeskuksen ekotoksikologia ja riskinarviointi \u2013ryhm\u00e4ss\u00e4.\u00a0 Maa- ja vesitekniikan tuki ry. on tukenut h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimuksensa tekemist\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuus pidet\u00e4\u00e4n perjantaina 12. joulukuuta kello 12 Lahden tiedepuiston Auditorio, Niemenkatu 73, Lahti. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii Mika Sillanp\u00e4\u00e4 Lappeenrannan teknillisest\u00e4 yliopistosta, kustoksena toimii\u00a0Martin Romantschuk Helsingin yliopistosta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ihmisten nauttimat keinotekoiset makeutusaineet sek\u00e4 paperin ja tekstiilien pinnoitteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t fluoriyhdisteet\u00a0p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t vesist\u00f6ihin puhdistettujen yhdyskuntaj\u00e4tevesien mukana. Osa yhdisteist\u00e4 on eritt\u00e4in pysyvi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ne juuri hajoa pintavesiss\u00e4 mikrobien tai auringonvalon vaikutuksesta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2684","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2684"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2685,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684\/revisions\/2685"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2684"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2684"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2684"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}