{"id":2768,"date":"2015-01-12T11:33:32","date_gmt":"2015-01-12T09:33:32","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2768"},"modified":"2015-01-12T11:33:32","modified_gmt":"2015-01-12T09:33:32","slug":"vaitos-routaan-liittyvista-maanpinnan-prosesseista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/01\/vaitos-routaan-liittyvista-maanpinnan-prosesseista\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6s routaan liittyvist\u00e4 maanpinnan prosesseista"},"content":{"rendered":"<p>Ilmatieteen laitoksella tutkijana ty\u00f6skentelev\u00e4n Juha Aallon Helsingin yliopistossa tarkastettavan v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan useat ikiroutaan ja kausittaiseen routaan liittyv\u00e4t maanpinnan prosessit ovat eritt\u00e4in ilmastoherkki\u00e4.<!--more--><\/p>\n<p>Koska ikirouta sulaa, voidaan odottaa, ett\u00e4 vuosituhannen loppuun menness\u00e4 pohjoisilla alueilla maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6- ja kosteusoloissa tapahtuu ehk\u00e4 suuriakin muutoksia.<\/p>\n<p>Pohjoisten alueiden luonnonj\u00e4rjestelm\u00e4t, kuten Suomen palsasuot, ovat ilmastonmuutoksen tutkimuksessa nyt t\u00e4rkeit\u00e4, sill\u00e4 muuttuvien ilmasto-olojen on osoitettu vaikuttavan n\u00e4iden herkkien ja pitk\u00e4lle erikoistuneiden ymp\u00e4rist\u00f6jen toimintaan. Luonnonmaantieteen alalta v\u00e4ittelev\u00e4n Juha Aallon ty\u00f6 on tiett\u00e4v\u00e4sti maailmassa ensimm\u00e4inen tutkimus, jossa useiden maanpinnan prosessien ilmastoherkkyytt\u00e4 on arvioitu niin, ett\u00e4 my\u00f6s paikallistekij\u00e4t, kuten maanpinnan muodot sek\u00e4 maaper\u00e4n ominaisuudet, on otettu huomioon. V\u00e4it\u00f6s avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia useisiin korkeilla leveysasteilla vaikuttaviin ilmi\u00f6ihin. Tutkimus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 moderneja tilastollisia mallinnusmenetelmi\u00e4 ja -l\u00e4hestymistapoja ja nostaa my\u00f6s esiin ilmi\u00f6iden alueelliseen esiintymiseen eniten vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stutkimuksen tulokset paljastivat maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6- ja kosteusolojen alueellisen vaihtelun olevan huomattavaa. &#8221;L\u00e4mp\u00f6tila 10 senttimetrin syvyydess\u00e4 vaihtelee jopa viisi astetta kosteuden vaihdellessa 50 prosenttia noin yhden metrin matkalla riippuen paikallisista maanpinnan muodoista, maaper\u00e4st\u00e4 ja kasvillisuudesta&#8221;, Juha Aalto kertoo.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6ksess\u00e4 k\u00e4ytetyill\u00e4 parviennustamis-menetelmill\u00e4 on mahdollista pienent\u00e4\u00e4 mallinnukseen liittyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja esitt\u00e4\u00e4 prosessien paikallista vaihtelua luotettavasti. &#8221;T\u00e4m\u00e4 on erityisen hy\u00f6dyllist\u00e4 ennustettaessa prosessien alueellista levinneisyytt\u00e4 tulevaisuuden ilmasto-oloissa.&#8221; V\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tuotettiin my\u00f6s alueellisesti tarkkoja ilman \u00e4\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilakarttoja. N\u00e4iden havaittiin paranevan merkitt\u00e4v\u00e4sti, kun paikallistekij\u00f6iden, kuten korkeussuhteiden ja vesist\u00f6jen vaikutus lis\u00e4ttiin malleihin.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkitt\u00e4v\u00e4sti usean ikiroutaan ja kausittaiseen routaan liittyv\u00e4n maanpinnan prosessien aktiivisuuteen. &#8221;Aktiiviset maanpinnan prosessit aiheuttavat havaittavia muutoksia, kuten routakuohuntaa, rinneprosesseja tai palsasoita. Esimerkiksi nykyisten keskil\u00e4mp\u00f6tilojen nousu kahdella asteella h\u00e4vitti aktiiviset maanpinnan prosessit Luoteis-Lapin tutkimusalueeltamme l\u00e4hes t\u00e4ysin. Paikallisten olosuhteiden merkityst\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pienipiirteinen vaihtelu saattaa tulevaisuudessa osoittautua t\u00e4rke\u00e4ksi tekij\u00e4ksi. Vaihtelu luo ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n poikkeavia mikroilmastoja, joissa sek\u00e4 elollisen ett\u00e4 elottoman luonnon monimuotoisuus mahdollisesti s\u00e4ilyy ilmaston muuttuessa&#8221;, Aalto toteaa.<\/p>\n<p>Mallintamalla keskeisten korkeilla leveysasteilla vaikuttavien maanpinnan prosessien esiintymist\u00e4 sek\u00e4 nykyisess\u00e4 ett\u00e4 tulevaisuuden ilmastossa, voidaan paremmin arvioida esimerkiksi ikiroudan kehityst\u00e4 ja ekosysteemien toimintaa. Muutokset n\u00e4iss\u00e4 luonnonj\u00e4rjestelmiss\u00e4 saattavat k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 palautemekanismeja, joilla voi olla merkityst\u00e4 esimerkiksi alueellisiin ilmastoj\u00e4rjestelmiin hiilen kierron ja maanpinnan heijastavuuden muutoksien kautta.<\/p>\n<p>Ty\u00f6 perustuu laajoihin Luoteis-Lapissa Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 tehtyihin mittauksiin, moderneihin ilmastomallisimulaatioihin, vapaasti saatavilla oleviin paikkatietoaineistoihin sek\u00e4 Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmastohavaintoihin.<\/p>\n<p>FM Juha Aallon v\u00e4it\u00f6skirja &#8221;New perspectives on climate, Earth surface processes and thermal\u2013hydrological conditions in high\u2013latitude systems&#8221; tarkastetaan Helsingin yliopiston matemaattis\u2013luonnontieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on apulaisprofessori Stephan Harrison Exeterin yliopistosta ja kustoksena professori Miska Luoto Helsingin yliopistosta.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuus on 23.1.2015 kello 12 yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksessa keskustakampuksella (sali 6, uusi puoli). V\u00e4it\u00f6skirja julkaistaan sarjassa Geotieteiden ja maantieteen laitos A, ja sen elektroninen versio on saatavissa osoitteessa:<a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/152694\">https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/152694<\/a>\u00a0ISBN: 978-952-10-9470-5.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmatieteen laitoksella tutkijana ty\u00f6skentelev\u00e4n Juha Aallon Helsingin yliopistossa tarkastettavan v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan useat ikiroutaan ja kausittaiseen routaan liittyv\u00e4t maanpinnan prosessit ovat eritt\u00e4in ilmastoherkki\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2768","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2768","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2768"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2768\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2769,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2768\/revisions\/2769"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2768"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2768"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2768"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2768"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}