Saksan It\u00e4meri-tutkimuslaitos IOW:n mukaan It\u00e4merelle on joulukuun j\u00e4lkipuoliskolla Pohjanmerelt\u00e4 virrannut kolmanneksi suurin koskaan mitattu suolapulssi. N\u00e4in suuri suolapulssi on ilmi\u00f6n\u00e4 harvinainen ja eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 It\u00e4meren ekosysteemille.<\/p>\n
Suolainen vesimassa liikkuu verkkaisesti kohti It\u00e4meren p\u00e4\u00e4allasta. \u201dGotlannin syv\u00e4nteelle pulssi ehtii aikaisintaan ensi kes\u00e4n\u00e4\u201d, toteaa SYKEn merikeskuksen johtava tutkija\u00a0<\/span>Kai Myrberg<\/strong>. \u201dSiell\u00e4 osa pulssista j\u00e4\u00e4nee altaan py\u00f6rteeseen ja osa jatkaa tuulioloista riippuen kohti pohjoista.\u201d<\/p>\n Aiemmin viime vuonna It\u00e4merelle tuli useita pienehk\u00f6j\u00e4 suolapulsseja. Niiden vaikutuksesta rikkivedyn m\u00e4\u00e4r\u00e4 syv\u00e4nteiss\u00e4 oli v\u00e4hentynyt It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan etel\u00e4osissa, ajoittain niiss\u00e4 havaittiin jopa pieni\u00e4 happipitoisuuksia. Useat It\u00e4meren tutkimuslaitokset seuraavat pulssin etenemist\u00e4 automaattimittausten ja tutkimusalusten avulla ja mallintavat sen kulkua. \u201dSeurantatietojen perusteella etel\u00e4iselle It\u00e4merelle Arkonan altaaseen virtaa edelleen Pohjanmerelt\u00e4 suolapitoista vett\u00e4, joten on mahdollista, ett\u00e4 pulssin koko viel\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin kasvaa,\u201d arvioi Myrberg.<\/p>\n Kaikkein suurin It\u00e4meren suolapulssi on mitattu vuonna 1951. Mittaukset on aloitettu vuonna 1880.<\/p>\n SYKEn merentutkimusalus Aranda on muuttanut tammi- ja helmikuun tutkimusmatkansa reitti\u00e4 seuratakseen suolapulssin kulkua. Arandan kolmen viikon matka ulottuu poikkeuksellisesti etel\u00e4iselle It\u00e4merelle Bornholmin altaalle asti. Se mittaa muun muassa happi- ja suolapitoisuutta ja seuraa meren ravinteita ja biologista tilaa. Seurantamatka kattaa varsinaisen It\u00e4meren lis\u00e4ksi Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmeren sek\u00e4 koko Pohjanlahden. Tuloksista tiedotetaan helmi-maaliskuun vaihteessa.<\/p>\n Suolapulssi tuo runsashappista vett\u00e4 Bornholmin ja Gotlannin syv\u00e4nteiden hapettomille pohjille. Samalla pohjanl\u00e4heinen hapeton vesi ty\u00f6ntynee kohti Suomenlahtea ja heikent\u00e4\u00e4 siell\u00e4 pohjanl\u00e4heisen veden happitilannetta. Meren pohjan muodostama kynnys est\u00e4\u00e4 hapettoman veden p\u00e4\u00e4syn Pohjanlahdelle.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Saksan It\u00e4meri-tutkimuslaitos IOW:n mukaan It\u00e4merelle on joulukuun j\u00e4lkipuoliskolla Pohjanmerelt\u00e4 virrannut kolmanneksi suurin koskaan mitattu suolapulssi. N\u00e4in suuri suolapulssi on ilmi\u00f6n\u00e4 harvinainen ja eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 It\u00e4meren ekosysteemille.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2770","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2770"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2770\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2773,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2770\/revisions\/2773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2770"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}