{"id":2779,"date":"2015-01-19T08:17:37","date_gmt":"2015-01-19T06:17:37","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2779"},"modified":"2015-01-19T08:17:37","modified_gmt":"2015-01-19T06:17:37","slug":"puhtaamman-suomenlahden-virkistyshyotyja-selvitettiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/01\/puhtaamman-suomenlahden-virkistyshyotyja-selvitettiin\/","title":{"rendered":"Puhtaamman Suomenlahden virkistyshy\u00f6tyj\u00e4 selvitettiin"},"content":{"rendered":"<p>Suomenlahden tilan paraneminen hy\u00f6dytt\u00e4isi rantakiinteist\u00f6jen virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yli 50 miljoonan euron arvosta vuodessa. Suurin hy\u00f6ty tulisi uimista h\u00e4iritsevien lev\u00e4haittojen v\u00e4henemisest\u00e4. Vedenlaadun paranemisen virkistyshy\u00f6tyj\u00e4 selvitettiin SYKEss\u00e4 kyselytutkimuksella ja laskentamallilla.<!--more--><\/p>\n<p>Vastaajista l\u00e4hes kaikki olivat kokeneet huonon vedenlaadun haittaavan uintia. Lis\u00e4ksi noin puolet vastaajista oli v\u00e4hent\u00e4nyt Suomenlahden rannalla oleiluaan huonon vedenlaadun vuoksi.<\/p>\n<p>\u201dVuotuinen virkistyshy\u00f6ty m\u00e4\u00e4ritettiin jokaiselle paikkakunnalle erikseen Vironlahdesta Hankoon. Eniten veden paremmasta tilasta hy\u00f6tyisiv\u00e4t Porvoon rannikkoalueet, jossa hy\u00f6ty olisi noin 12 miljoonaa euroa. Alueella on noin 3\u00a0000 kiinteist\u00f6\u00e4.\u00a0Yhden rantakiinteist\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t hy\u00f6tyisiv\u00e4t meren hyv\u00e4n ekologisen tilan saavuttamisesta keskim\u00e4\u00e4rin 2\u00a0300 euroa vuodessa\u201d, suunnittelija Turo Hjerppe summaa tutkimuksen tuloksia.<\/p>\n<p>Raaseporin rannikkoalueella tehtiin tarkempi tarkastelu, johon kuului rantakiinteist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00e4jien lis\u00e4ksi my\u00f6s uimarit, kalastajat ja veneilij\u00e4t, joilla ei ole mahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rantakiinteist\u00f6\u00e4. Hyv\u00e4n tilan saavuttamisesta aiheutuva vuotuinen virkistyshy\u00f6ty olisi Raaseporin alueella yhteens\u00e4 noin 7,2 milj. euroa, josta muiden kuin rantakiinteist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00e4jien osuus olisi noin 17 %.<\/p>\n<p>Tutkimus perustuu 281 ranta-kiinteist\u00f6n omistajalle vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn. Vastausten pohjalta arvioitiin veden k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta eri virkistysmuodoille.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa k\u00e4ytetty\u00e4 VIRVA-mallia voidaan soveltaa my\u00f6s muilla rannikkoalueilla ja vesist\u00f6iss\u00e4. Virkistyshy\u00f6tyjen yhdenmukaista ja valtakunnallista arviointia tarvitaan suunniteltaessa toimenpiteit\u00e4 vesienhoidon ja merenhoidon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 annetun lain tavoitteen, vesien hyv\u00e4n tilan, saavuttamiseksi.<\/p>\n<p>Tutkimus on toteutettu osana kansallista EU:n Life+ -rahoitteista GisBloom-hanketta. Sen tavoitteena oli vesien tilan paraneminen sek\u00e4 kansalaisten ja j\u00e4rjest\u00f6jen osallistuminen vesien tilan seurantaan ja rehev\u00f6itymisen kustannustehokkaaseen torjuntaan.\u00a0 Hanke toimi 11 pilottialueella eri puolella Suomea ja siihen osallistui mm. SYKE, Helsingin yliopisto, Arbonaut Oy, Vesij\u00e4rvis\u00e4\u00e4ti\u00f6, L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry ja Etel\u00e4-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomenlahden tilan paraneminen hy\u00f6dytt\u00e4isi rantakiinteist\u00f6jen virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yli 50 miljoonan euron arvosta vuodessa. Suurin hy\u00f6ty tulisi uimista h\u00e4iritsevien lev\u00e4haittojen v\u00e4henemisest\u00e4. Vedenlaadun paranemisen virkistyshy\u00f6tyj\u00e4 selvitettiin SYKEss\u00e4 kyselytutkimuksella ja laskentamallilla.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2779","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2779","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2779"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2779\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2780,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2779\/revisions\/2780"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2779"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2779"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}