{"id":2807,"date":"2015-01-27T21:30:41","date_gmt":"2015-01-27T19:30:41","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2807"},"modified":"2015-01-27T21:32:59","modified_gmt":"2015-01-27T19:32:59","slug":"kunnilla-iso-rooli-itameren-suojelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/01\/kunnilla-iso-rooli-itameren-suojelussa\/","title":{"rendered":"Kunnilla iso rooli It\u00e4meren suojelussa"},"content":{"rendered":"<p>Kunnilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli It\u00e4meren suojelussa, todetaan Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen toteuttamassa tutkimuksessa. Vaikka p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet It\u00e4meren suojelemiseksi on laadittu valtiotasolle, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4hennykset toteutetaan paikallistasolla, kuten kunnissa.<!--more--><\/p>\n<p>\u201dVesiensuojelu on yhteiskunnallisesti kannattavaa. Ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen parantaa vesist\u00f6jen ja It\u00e4meren tilaa. Puhtaat vesist\u00f6t puolestaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisten hyvinvointia, kun virkistysk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja luonnon monimuotoisuus turvataan\u201d, ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0P\u00e4ivi Kippo-Edlund\u00a0Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta sanoo.<\/p>\n<p>Helsingin kaupungin koordinoimassa CITYWATER-hankkeessa tarkasteltiin viiden It\u00e4meren alueen kunnan \u2013 Helsingin, Lahden, Liepajan (Latvia), Porin ja Turun \u2013 vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 kustannus-hy\u00f6tyanalyysin avulla. Tavoitteena oli ker\u00e4t\u00e4 ja tuottaa tietoa erilaisten vesiensuojelutoimien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttamisesta, niiden kustannuksista, hy\u00f6dyist\u00e4 ja vaikutuksista. Kuntatasolla t\u00e4llaista tietoa tarvitaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa esimerkiksi resurssijakoon liittyen. Tutkittavat toimet l\u00f6ytyiv\u00e4t It\u00e4merihaaste-verkoston kaupungeista, jotka olivat kiinnostuneita tutkimuksen kautta saatavasta lis\u00e4tiedosta.<\/p>\n<p>Yhten\u00e4 tapaustutkimuksen kohteena oli Lahden Kariston uudelle asuinalueelle rakennettu hulevesikosteikko. Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesi\u00e4, jotka perinteisesti on johdettu maanalaisiin putkij\u00e4rjestelmiin. Luonnonmukaisessa hulevesij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vedet ohjataan maan pinnalla lampiin ja ojiin, jolloin ne muodostava viherkeitaita esimerkiksi asuinalueille.<\/p>\n<p>\u201dTapaustutkimus hulevesikohteestamme auttoi kokoamaan olemassa olevaa tietoa. Kariston kosteikko on osa hulevesien hallinnan jatkumoa, joka kehittyy koko ajan. Tutkimus antoi meille my\u00f6s uutta tietoa, jota tulemme hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevien hulevesihankkeidemme suunnittelussa\u201d, kaavoitusarkkitehti\u00a0P\u00e4ivi Airas\u00a0Lahden Kaupunkisuunnittelusta toteaa.<\/p>\n<p>Hulevesikosteikon lis\u00e4ksi tutkimuksessa tarkasteltiin investointeja j\u00e4tevedenpuhdistukseen Porin Luotsinm\u00e4en ja Latviassa sijaitsevan Liepajan j\u00e4tevedenpuhdistamoilla, Helsingin Sataman investointeja laivaj\u00e4tevesien vastaanottoon satamissa sek\u00e4 Turun kaupungin omistamien joenvarsipeltojen suojavy\u00f6hykkeit\u00e4. Tutkimuksen mukaan j\u00e4tevesiin liittyv\u00e4t investoinnit toivat merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4, mutta my\u00f6s luonnollisten menetelmien, kuten kosteikon ja suojavy\u00f6hykkeiden arvioitiin v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n ravinteita verrattain tehokkaasti. Lis\u00e4ksi toimet toivat merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, esimerkiksi energians\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 puhdistamoinvestointien my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Vesiensuojelutoimenpiteiden arvioitiin tuovan suuria positiivisia nettohy\u00f6tyj\u00e4, mik\u00e4li It\u00e4meren tila s\u00e4ilyy heikkona tulevaisuudessa, sill\u00e4 yksitt\u00e4iset p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset ovat silloin raham\u00e4\u00e4r\u00e4isesti arvotettuna hyvin arvokkaita. Jos taas oletetaan, ett\u00e4 meren tila paranee hyv\u00e4lle tasolle, toimien suhteellinen taloudellinen kannattavuus laskee. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tutkimuksessa saadut nettohy\u00f6dyt ovat aliarvioita, sill\u00e4 monia t\u00e4rkeit\u00e4 tunnistettuja paikallisvaikutuksia ei ollut mahdollista mitata tai arvioida raham\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4. T\u00e4llaisia vaikutuksia olivat esimerkiksi kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntynyt monimuotoisuus ja l\u00e4hivesien tilan paraneminen.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kunnilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli It\u00e4meren suojelussa, todetaan Helsingin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen toteuttamassa tutkimuksessa. Vaikka p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet It\u00e4meren suojelemiseksi on laadittu valtiotasolle, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4hennykset toteutetaan paikallistasolla, kuten kunnissa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2807","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2807","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2807"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2807\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2809,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2807\/revisions\/2809"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2807"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2807"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2807"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2807"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}