Kasvinsuojeluaineista ei aiheudu laajoja ongelmia Suomen vesist\u00f6ille. Kasvinsuojeluaineita p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6\u00f6n maatalousvaltaisilla alueilla, mutta niiden pitoisuudet ovat p\u00e4\u00e4osin alhaisia. Paikallisia haitta-aineiden ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormien ylityksi\u00e4 kuitenkin l\u00f6ytyy.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen vuosien 2007-2012 pintavesien seurantatutkimuksesta. N\u00e4ytteenottopaikkoja oli kaikkiaan 30 ja ne sijaitsivat Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa sek\u00e4 Etel\u00e4- ja Pohjois-Pohjanmaalla.<\/p>\n
Vesin\u00e4ytteit\u00e4 otettiin yli 530. N\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ydettiin yhteens\u00e4 68 erilaista haitta-ainetta, kun analysoitujen aineiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 201. Havaituista haitta-aineista valtaosa on ollut rikkakasvien torjunta-aineita. Yleisimmin havaittiin MCPA:ta ja muita fenoksihappoherbisidej\u00e4.<\/p>\n
Noin kolmasosasta vesin\u00e4ytteit\u00e4 ei l\u00f6ydetty lainkaan kasvinsuojeluaineita. Viidess\u00e4 prosentissa tutkituista n\u00e4ytteist\u00e4 havaittiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen haitallista ainetta. Paikoissa, joissa kasvinsuojeluaineita havaittiin eniten, vesien ekologinen tila oli enint\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
\u201dT\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta Suomessa, kun haitta-ainepitoisuuksia verrattiin vesien ekologisen tilan luokittelutuloksiin. Asiaa tulisi selvitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4\u201d, tutkija Katri Siimes Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta sanoo.<\/p>\n
Yksitt\u00e4isiss\u00e4 n\u00e4ytteiss\u00e4 havaittiin haitallisen suurina pitoisuuksina syys- ja kev\u00e4tviljojen rikkakasvien torjuntaan tarkoitettua triasulfuronia ja vuonna 2008 my\u00f6s muita pien\u2019annosherbisidej\u00e4. Tutkijoiden yll\u00e4tykseksi seurannassa l\u00f6ydettiin suurina pitoisuuksina my\u00f6s pintak\u00e4sittelyaineiden lis\u00e4aineina k\u00e4ytettyj\u00e4 biosideja ja aineita, joita on aiemmin k\u00e4ytetty tuholaistorjuntaan, mutta joiden k\u00e4ytt\u00f6 on nykyisin kielletty.<\/p>\n
N\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ydettiin my\u00f6s p\u00f6lytt\u00e4jille vaarallista tiametoksaamia, jonka k\u00e4ytt\u00f6 on nykyisin EU:ssa kielletty. Suomessa tiametoksaamia on k\u00e4ytetty p\u00e4\u00e4asiassa siementen k\u00e4sittelyyn ennen kylv\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Siimeksen mukaan tutkimus osoittaa, ett\u00e4 kasvinsuojeluaineet eiv\u00e4t ole Suomessa Keski- ja Etel\u00e4-Eurooppaan verrattava ongelma. Viile\u00e4n ilmaston takia kasvinsuojeluaineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Suomessa hehtaaria kohden v\u00e4hemm\u00e4n ja viljelij\u00e4t ovat valveutuneita suojaavien rajoitusten noudattamisessa.<\/p>\n
Tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s metallipitoisuuksia Pohjanmaan joissa ja jokisuistoissa. Seurannassa havaittiin, ett\u00e4 kadmiumin ja nikkelin ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormit ylittyiv\u00e4t useilla n\u00e4ytepaikoilla sek\u00e4 joki- ett\u00e4 jokisuistoalueilla.<\/p>\n
Euroopan laajimmat happamat sulfaattimaat sijaitsevat Pohjanmaalla. Ne ovat muinaisen Litorina-meren aikaisia sulfidipitoisia pohjasedimenttej\u00e4. Ojituksen my\u00f6t\u00e4 maat ovat hapettuneet ja n\u00e4in maassa on muodostunut rikkihappoa, joka puolestaan uuttaa maasta metalleja. Kev\u00e4tvalunnan ja sadejaksojen aikana maasta p\u00e4\u00e4see hapanta kuormitusta valumavesiin.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kasvinsuojeluaineista ei aiheudu laajoja ongelmia Suomen vesist\u00f6ille. Kasvinsuojeluaineita p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6\u00f6n maatalousvaltaisilla alueilla, mutta niiden pitoisuudet ovat p\u00e4\u00e4osin alhaisia. Paikallisia haitta-aineiden ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormien ylityksi\u00e4 kuitenkin l\u00f6ytyy.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2844","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2844"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2845,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2844\/revisions\/2845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2844"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}