Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesist\u00f6ihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Kaupunkien ja niiden viheralueiden suunnittelulla on suuri merkitys valumavesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun.<\/p>\n
\u201dKoska rakennetulle ymp\u00e4rist\u00f6lle on tyypillist\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pinnan suuri osuus, vedet eiv\u00e4t imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan l\u00e4hivesist\u00f6ihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eiv\u00e4t suodatu maaper\u00e4\u00e4n, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaper\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s puhdistava vaikutus\u201d, sanoo professori\u00a0Heikki Set\u00e4l\u00e4<\/strong>\u00a0Helsingin yliopistosta. H\u00e4n johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa\u00a0 perehdyt\u00e4\u00e4n kaupungistuneiden valuma-alueiden maank\u00e4yt\u00f6n vaikutuksiin vesiekosysteemeiss\u00e4.\u00a0 Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4 hallinta (AKVA) -ohjelmaa.<\/p>\n Kaupungit rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6j\u00e4 enemm\u00e4n kuin yleisesti ajatellaan. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, asuu taajamissa noin 80 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Asutus lis\u00e4ksi keskittyy vesist\u00f6jen tuntumaan.<\/p>\n Saatujen tutkimustulosten valossa sulamis- ja sadevesien eli hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maank\u00e4ytt\u00f6alueilla. Talvisaikaan kiintoaineskuorma lis\u00e4\u00e4ntyy vesiss\u00e4 ja esimerkiksi hiekoitushiekka lis\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kuormaa. Sulamis- ja sadevesien mukana vesist\u00f6ihin ajautuu my\u00f6s muuta kiinte\u00e4\u00e4 ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkiel\u00e4inten j\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja pike\u00e4. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mik\u00e4 sekin n\u00e4kyy valumavesien laadussa.<\/p>\n Heikki Set\u00e4l\u00e4n mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, mink\u00e4laisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi sill\u00e4, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pienin\u00e4 viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja kulkeutumiseen luonnonvesiin.<\/p>\n Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ymp\u00e4ri hulevesiviem\u00e4reiss\u00e4 virtaavan veden laatua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedess\u00e4 olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydelt\u00e4\u00e4n erilaiselle valuma-alueelle Helsingiss\u00e4 ja Lahdessa. Vesianalyysien lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n n\u00e4ille alueille tuleva sadanta yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tutka- ja maa-asemamittauksia.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta\u00a0www.aka.fi\/akva<\/a>\u00a0ja\u00a0www.apropos.fi<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaupungistumisella ja kaupunkialueiden maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus vesiekosysteemien hyvinvointiin. Kaupungistuneista valuma-alueista ohjautuu vesist\u00f6ihin niin ravinteita kuin raskasmetallejakin. Kaupunkien ja niiden viheralueiden suunnittelulla on suuri merkitys valumavesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2864","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2864"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2864\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2865,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2864\/revisions\/2865"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2864"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2864"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2864"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}