Kalastuskaudella 2014 Tenojoelta nousi lohta saaliiksi 99 150 kiloa. Kokonaissaalis kasvoi 24 prosenttia edellisvuodesta, mutta oli noin 20 prosenttia pienempi kuin pitk\u00e4n aikav\u00e4lin keskisaalis; 125 tonnia. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta yli 54 tonnia ja Norjan puolelta reilut 44 tonnia.<\/p>\n
Tenojoen Suomen puolen lohisaalis kasvoi 26 prosenttia vuodesta 2013 ja vastasi m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n pitk\u00e4n aikav\u00e4lin keskiarvoa (54,5 tonnia). Suomen puolen lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset kalastajat (50 prosenttia), kalastusmatkailijat (48 prosenttia) ja Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhm\u00e4t (2 prosenttia). Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat lohta noin 41,5 tonnia ja kalastusmatkailijat noin 3 tonnia.<\/p>\n
Tenojoen vesist\u00f6alueen lohisaaliista 47 tonnia saatiin perinteisill\u00e4 pyyntitavoilla (kulkutusverkoilla, seisovilla verkoilla ja lohipadoilla) ja paikkakuntalaisten sek\u00e4 kalastusmatkailijoiden vapasaaliina 52 tonnia.<\/p>\n
Lohen verkkopyyntiin lunastettiin Norjassa 240 ja Suomessa 360 kalastuslupaa. Verkkolupam\u00e4\u00e4rien erosta huolimatta aktiivisia verkkopyydysten k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 oli kalastuskaudella 2014 molemmissa valtioissa yht\u00e4 paljon, noin 150\u2013170 henkil\u00f6\u00e4. Lohen vapakalastusta harrastavien paikkakuntalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 (1 200 kalastuslupaa) oli Norjassa kolminkertainen Suomeen (380 kalastuslupaa) verrattuna.<\/p>\n
Suomen puolen kalastusmatkailijat (7 800 henkil\u00f6\u00e4) ostivat kaudella 2014 yhteens\u00e4 32 850 kalastusvuorokautta Teno-Inarijoelle. Norjassa kes\u00e4n 2014 kalastusvuorokaudet (3 000) painottuvat Norjan puoleiselle Ala-Tenolle (1 400 vrk) ja sivujokiin (1 000 vrk), ja vain noin 700 kalastusvuorokautta myytiin Teno-Inarijoen yhteiselle rajajokialueelle.<\/p>\n
Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan v\u00e4list\u00e4 kalastussopimusta. Suomen puolella saaliiden ilmoittaminen on vapaaehtoista ja saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalastuskauden j\u00e4lkeen eri menetelmin tekemiin kalastustiedusteluihin (mm. saaliskirjanpito, kalakantan\u00e4ytteet, posti- ja puhelintiedustelut). Paikkakuntalaisten kalastajien lohisaalisarvioinnissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi kalastuksen valvonnasta saatavaa tietoa verkkopyydysten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Vuonna 2014 Suomen puolella saalisilmoituksia saatiin 60\u201385 prosentilta eri kalastajaryhmiin kuuluvilta kalastajilta. Vastaamattomien kalastajien saaliit arvioitiin.<\/p>\n
Norjassa sek\u00e4 paikkakuntalaisilla ett\u00e4 kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliista. Saaliit raportoidaan ensisijaisesti s\u00e4hk\u00f6isen j\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Paikallisten kalastajien tietoja on ker\u00e4tty my\u00f6s saaliskirjanpidolla. Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta noin 10\u201325 prosenttia kalastajista j\u00e4tti saaliin raportoimatta, joten heid\u00e4n saaliinsa on my\u00f6s arvioitu.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kalastuskaudella 2014 Tenojoelta nousi lohta saaliiksi 99 150 kiloa. Kokonaissaalis kasvoi 24 prosenttia edellisvuodesta, mutta oli noin 20 prosenttia pienempi kuin pitk\u00e4n aikav\u00e4lin keskisaalis; 125 tonnia. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta yli 54 tonnia ja Norjan puolelta reilut 44 tonnia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2909","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2909","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2909"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2909\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2910,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2909\/revisions\/2910"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2909"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2909"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2909"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2909"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}