{"id":2917,"date":"2015-03-04T23:50:52","date_gmt":"2015-03-04T21:50:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=2917"},"modified":"2015-03-04T23:50:52","modified_gmt":"2015-03-04T21:50:52","slug":"vain-vajaa-kolmasosa-kansainvalisista-risteilyaluksista-jattaa-jatevetensa-satamiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/03\/vain-vajaa-kolmasosa-kansainvalisista-risteilyaluksista-jattaa-jatevetensa-satamiin\/","title":{"rendered":"Vain vajaa kolmasosa kansainv\u00e4lisist\u00e4 risteilyaluksista j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4tevetens\u00e4 satamiin"},"content":{"rendered":"<p>WWF kehottaa kansainv\u00e4lisi\u00e4 risteily-yrityksi\u00e4 ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin It\u00e4meren pelastamiseksi. It\u00e4meren suojelukomission (HELCOM) raportista selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vain 30 prosenttia kansainv\u00e4lisist\u00e4 risteilyaluksista j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4tevetens\u00e4 satamien vastaanottopisteisiin. Koko It\u00e4meren kattavan j\u00e4tevesikiellon asettaminen on edelleen vastatuulessa.<!--more--><\/p>\n<p>HELCOM:in \u201dBaltic Sea Sewage Port Reception Facilities\u201d -raportin mukaan kansainv\u00e4liset risteilyalukset tekiv\u00e4t vuonna 2014 yli 2000 pys\u00e4hdyst\u00e4 It\u00e4meren satamakaupunkeihin. Helsinki oli yksi suosituimmista pys\u00e4hdyspaikoista.<\/p>\n<p>\u201dHelsingiss\u00e4, kuten useissa muissakin It\u00e4meren p\u00e4\u00e4satamissa, risteilij\u00f6iden on mahdollista purkaa alusj\u00e4tevesi\u00e4. Risteilyalukset eiv\u00e4t kuitenkaan j\u00e4t\u00e4 k\u00e4ym\u00e4l\u00e4- ja muita k\u00e4ytt\u00f6vesi\u00e4\u00e4n satamiin, koska t\u00e4h\u00e4n ei ole laillista velvollisuutta viel\u00e4 vuosikymmenienk\u00e4\u00e4n valmistelun j\u00e4lkeen. On p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos yhti\u00f6t eiv\u00e4t lopeta j\u00e4tevesien p\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 mereen kuin vasta pakon edess\u00e4\u201d, WWF Suomen meriohjelman p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Sampsa Vilhunen\u00a0sanoo.<\/p>\n<p>WWF kannustaa kansainv\u00e4lisi\u00e4 risteily-yrityksi\u00e4 ottamaan vastuuta It\u00e4meren tilasta.<\/p>\n<p>\u201dRisteily-yritykset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t mainoksissaan It\u00e4meren kaunista luontoa. Samaan aikaan ne ovat osaltaan vaikuttamassa meren rehev\u00f6itymiseen. Yritysten tulisi nyt vapaaehtoisesti lopettaa herk\u00e4n meren saastuttaminen, ja vastuullisempien toimijoiden tehd\u00e4 pes\u00e4ero kilpailijoihinsa\u201d, Vilhunen sanoo.<\/p>\n<p>Vuonna 2007 viimeisetkin Suomessa liikenn\u00f6iv\u00e4t matkustajalauttayhti\u00f6t saatiin lopettamaan j\u00e4tevesien laskeminen It\u00e4mereen WWF:n vetoomuksella.<\/p>\n<p>\u201dPaikallisten yhti\u00f6iden on ollut ehk\u00e4 helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 risteilytoiminta hy\u00f6tyisi puhtaammasta merest\u00e4. Terveen meren on my\u00f6s arvioitu voivan tuottaa jopa vajaa miljoona uutta ty\u00f6paikkaa It\u00e4meren alueelle, ja suurimmat kasvun\u00e4kym\u00e4t ovat juuri matkailualalla\u201d, Vilhunen sanoo.<\/p>\n<p>Alusj\u00e4tevesien laskemisen kielt\u00e4misest\u00e4 on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan. Vuonna 2010 Kansainv\u00e4linen merenkulkuj\u00e4rjest\u00f6 IMO teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka mukaan alusj\u00e4tevesien laskeminen It\u00e4mereen kiellet\u00e4\u00e4n, kunhan satamissa on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 asianmukainen vastaanottokapasiteetti. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano on kuitenkin viiv\u00e4stynyt vuosilla, koska It\u00e4meren rantavaltiot eiv\u00e4t ole raportoineet satamiensa vastaanottokapasiteetin riitt\u00e4vyydest\u00e4, joka on vaatimuksena kiellon voimaansaattamiselle.<\/p>\n<p>It\u00e4meren rannikkovaltioiden edustajat tapasivat t\u00e4ll\u00e4 viikolla Helsingiss\u00e4 HELCOM:in vuosikokouksessa, jossa alusj\u00e4tevesiasiaa k\u00e4siteltiin j\u00e4lleen kerran. Alusj\u00e4tevesikiellon t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanosta on m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 IMO:n kokouksessa toukokuussa, jos HELCOM-maat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t yksimielisyyteen satamien vastaanottokapasiteetin tilan raportoinnista IMO:lle. Valitettavasti Ven\u00e4j\u00e4n vastustus est\u00e4\u00e4 HELCOM-maiden yhteisen ilmoituksen l\u00e4hett\u00e4misen IMO:lle m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan eli t\u00e4m\u00e4n viikon perjantaihin menness\u00e4. Ruotsin johdolla It\u00e4meren muut rantavaltiot p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t kuitenkin valmistella erillisen ilmoituksen IMO:lle.<\/p>\n<p>\u201dIlmoituksen painoarvoa IMO:ssa ei pysty ennustamaan nyt kun Ven\u00e4j\u00e4 j\u00e4tt\u00e4ytyi sen ulkopuolelle. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 asettuu vastustamaan alusj\u00e4tevesikieltoa IMO:n toukokuisessa kokouksessa. Aiheellinen pelko on ett\u00e4 kiellon voimaansaattaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen\u201d, Vilhunen sanoo.<\/p>\n<p>\u201dWWF on ajanut alusj\u00e4tevesikieltoa It\u00e4merell\u00e4 jo kymmenen vuoden ajan. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmalta, ett\u00e4 neuvottelup\u00f6ydiss\u00e4 kieltoa saataisiin aikaiseksi. Emme kuitenkaan ole valmiita antamaan periksi. Niinp\u00e4 nyt on taas aika k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseet risteily-yritysten suuntaan. Toivomme kansainv\u00e4listen risteilij\u00e4yhti\u00f6iden l\u00e4htev\u00e4n j\u00e4tevesikiellon vastustamisen sijaan vihdoin mukaan yhteisiin It\u00e4meri-talkoisiin\u201d, Vilhunen sanoo.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>WWF kehottaa kansainv\u00e4lisi\u00e4 risteily-yrityksi\u00e4 ryhtym\u00e4\u00e4n toimiin It\u00e4meren pelastamiseksi. It\u00e4meren suojelukomission (HELCOM) raportista selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vain 30 prosenttia kansainv\u00e4lisist\u00e4 risteilyaluksista j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4tevetens\u00e4 satamien vastaanottopisteisiin. Koko It\u00e4meren kattavan j\u00e4tevesikiellon asettaminen on edelleen vastatuulessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2917","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2917","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2917"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2917\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2918,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2917\/revisions\/2918"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2917"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2917"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2917"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}