Kymijoesta saadaan vuosittain paljon arvokalaa sek\u00e4 nahkiaisia. Parantuneista saalism\u00e4\u00e4rist\u00e4 huolimatta Kymijoen vaelluskalakannat ovat viel\u00e4 suurelta osin istutusten varassa. Istutuksilla saadaan aikaan merivaelluksen tekevi\u00e4 lohia, meritaimenia ja vaellussiikoja, joiden elinkierto on kuitenkin l\u00e4hes t\u00e4ysin istutustoiminnan jatkuvuuden varassa.<\/p>\n
Pelkk\u00e4 istutuksiin perustuva kalakantojen hoito ei ole pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, vaan my\u00f6s huomattavaa luontaista lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n
Vaelluskalojen luontaisen lis\u00e4\u00e4ntymisen parantaminen nykyist\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin tulee olla keskeisen\u00e4 tavoitteena Kymijoen kalataloutta kehitett\u00e4ess\u00e4. Kymijoessa piileekin valtava kalataloudellinen potentiaali. Joen alajuoksulta on kartoitettu yhteens\u00e4 noin 240 hehtaaria koski- ja virta-alueita, jotka ovat vain 1\u20132 voimalaitoksen takana. Suuri osa Kymijoen poikastuotantoalueista on ihmisen toiminnan heikent\u00e4m\u00e4\u00e4. Joella on toteutettu tulvasuojelu-, voimalaitos ja uittoperkauksia useaan otteeseen, mink\u00e4 seurauksena useista koskista on tullut r\u00e4nnim\u00e4isi\u00e4 ja poikastuotantoon huonosti sopivia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Kymijoella on jo nyt merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lohen luonnonpoikastuotantoa. Vuonna 2007 Kymijoesta l\u00e4hti 44 000 lohen luonnossa syntynytt\u00e4 vaelluspoikasta. Tutkimusten mukaan joki pystyisi nykytilassa tuottamaan 50 000 luonnonpoikasta ja koskien kunnostustoimien j\u00e4lkeen maksimituotanto olisi noin 150 000\u2013200 000 vaelluspoikasta.<\/p>\n
Rakennetussa joessa padot ja voimalaitokset ovat yleens\u00e4 suurin este luonnonlis\u00e4\u00e4ntymiselle. Nyt kuitenkin vuoden 2015 aikana on Korkeakoskelle valmistumassa kalaporras. Lis\u00e4ksi Koivukosken kalaportaat ovat viime vuosina toimineet v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kohtuullisesti, joten on syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 tulevina vuosina kalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 patojen yl\u00e4puolisilla koskilla tulee nousemaan.<\/p>\n
Toinen iso ongelma joessa on kaloille sopivien kutusoraikoiden puute. Perkausten my\u00f6t\u00e4 on sora h\u00e4vinnyt koskien niskoilta. Jo nyt on ollut havaintoja, ett\u00e4 kalat ovat joutuneet kutemaan paikkoihin, jossa m\u00e4din kehittymiselle on huonot edellytykset. T\u00e4m\u00e4n takia kutusoraikoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulee kasvattaa koskialueilla, varsinkin nyt kun kalojen vaellus yl\u00e4osan kutualueille on varmistumassa.<\/p>\n
Nyt k\u00e4ynnistyneess\u00e4 Ilmasilta-hankkeessa rakennetaan Kymijoella vaelluskaloille, p\u00e4\u00e4asiassa lohelle, soveltuvia kutualueita. Kutu- ja poikastuotantoalueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kartoitettu 2000-luvulla koko Kymijoen alaosalta, joten puutteet ja j\u00e4rkev\u00e4t kunnostuskohteet ovat hyvin tiedossa. Koska kutualueita luodaan Kymijoen alimpien patojen yl\u00e4puolisille koskialueille, hanke parantaa huomattavasti vuonna 2015 rakennettavasta Korkeakosken kalaportaasta saatavaa hy\u00f6ty\u00e4. Suunnitellun mukaisella soram\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 voidaan toteuttaa arviolta 3 000\u20134 000 m\u00b2 uutta kutualuetta. Hanke on linjassa It\u00e4meren monivuotisen lohen hoitosuunnitelman ja kalatiestrategian kanssa.<\/p>\n
Soraistukseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n helikopteria, koska menetelm\u00e4 on todettu toimivaksi mm. Ala-Koitajoella Pohjois-Karjalassa. Kymijoella on paljon koski- ja virta-alueita, joille soran kuljettaminen perinteisin kunnostusmenetelmin on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Sopivia teit\u00e4 ei ole ja joki on koskialueiden kohdalla 150 – 350 metri\u00e4 leve\u00e4. Helikopterimenetelm\u00e4 soveltuu erinomaisesti leve\u00e4n, syv\u00e4n ja voimakasvirtaisen uoman soraistuksiin. Helikopterikunnostuksen etuja verrattuna perinteiseen kaivinkoneella teht\u00e4v\u00e4\u00e4n soraistukseen ovat mm. toteutuksen onnistuminen virtaamasta riippumatta, maastolle ja mm. direktiivilajeille aiheutuvat v\u00e4h\u00e4iset vahingot sek\u00e4 ty\u00f6turvallisuus.<\/p>\n
ELY-keskuksen kalatalouspalvelut on my\u00f6nt\u00e4nyt Ilmasilta- hankkeelle 310 500 euroa Kymijoen lohikaloille sopivien kutupaikkojen tekoon. Hanketuki maksetaan elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta. Hankkeen omarahoituksesta (34 500 \u20ac) ja toteutuksesta vastaa Kotkan-Haminan seudun kehitt\u00e4misyhti\u00f6 Cursor Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.1.\u201330.9.2015. Kunnostusalueen vesienomistajat: osakaskunnat, Kolsin vesivoimatuotanto Oy ja Ahvionkoski Oy ovat suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti ja antaneet luvat kunnostustoimille. Lis\u00e4ksi melojia on kuultu. Kunnostus toteutetaan alkukes\u00e4n aikana.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kymijoesta saadaan vuosittain paljon arvokalaa sek\u00e4 nahkiaisia. Parantuneista saalism\u00e4\u00e4rist\u00e4 huolimatta Kymijoen vaelluskalakannat ovat viel\u00e4 suurelta osin istutusten varassa. Istutuksilla saadaan aikaan merivaelluksen tekevi\u00e4 lohia, meritaimenia ja vaellussiikoja, joiden elinkierto on kuitenkin l\u00e4hes t\u00e4ysin istutustoiminnan jatkuvuuden varassa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2919","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2919"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2919\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2920,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2919\/revisions\/2920"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2919"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}