Ahvenen elohopeapitoisuuksia on vuosina 2010-2014 selvitetty laajasti Pohjois-Savossa. Kalan\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4ttiin yhteens\u00e4 47 j\u00e4rvest\u00e4. Selvitys tehtiin yhteisty\u00f6n\u00e4 Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) kanssa ja p\u00e4\u00e4osa n\u00e4ytteist\u00e4 analysoitiin SYKEn laboratoriossa.<\/p>\n
Tutkimuskaloja saatiin paikallisilta kalastajilta, velvoitetarkkailuja suorittavilta vesitutkimuslaitoksilta sek\u00e4 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) koekalastuksista. Mukana tulosten koonnissa ovat my\u00f6s velvoitetarkkailuista per\u00e4isin olevat tutkimustiedot.<\/p>\n
Elohopea on yksi EU-tasolla m\u00e4\u00e4ritellyist\u00e4 vesiymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisista ja vaarallisista aineista ja sen laatunormi on asetettu ahvenen lihaksen pitoisuudelle. Tehdyn selvityksen tarkoituksena oli tutkia t\u00e4m\u00e4n ns. ymp\u00e4rist\u00f6laatunormin ylittymist\u00e4 Pohjois-Savossa. Vesieli\u00f6st\u00f6n suojaamiseksi asetettu laatunormi (0,2-0,25 mg\/kg j\u00e4rven humuspitoisuudesta riippuen) on selv\u00e4sti tiukempi kuin kalan ravintok\u00e4yt\u00f6lle asetettu raja-arvo (0,5 mg\/kg) eik\u00e4 tutkimuksen tarkoituksena ollut ahventen ravintok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvuuden arviointi.<\/p>\n
”Tutkitut ahvenet olivat pilkkikokoluokkaa, joten pilkkij\u00e4t ja muut j\u00e4rvikalaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t voivat toki saada tuloksista osviittaa siit\u00e4, miss\u00e4 vesist\u00f6ist\u00e4mme kalojen elohopeapitoisuudet ovat alhaisimmat, miss\u00e4 korkeimmat. Terveysviranomaisten asettamiin yleisiin kalan sy\u00f6ntisuosituksiin tuloksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta ja niit\u00e4 tulisi noudattaa yleisohjeena”, kertoo hydrobiologi Antti Kanninen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Koko tutkitussa kala-aineistossa (yli 500 ahventa) elintarvikek\u00e4yt\u00f6lle asetettu raja-arvo ylittyi noin 5 prosentissa yksil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Selvityksen perusteella elohopean ymp\u00e4rist\u00f6laatunormi ylittyi melko selv\u00e4sti 19 tutkitussa j\u00e4rvess\u00e4 (40 % kaikista tutkituista pohjoissavolaisista j\u00e4rvist\u00e4) ja l\u00e4hell\u00e4 laatunormia pitoisuus oli lis\u00e4ksi kuudessa j\u00e4rvess\u00e4. 22 j\u00e4rvess\u00e4 (47 % tutkituista) laatunormi alittui.\u00a0 Elohopean kertymisen vuoksi vanhemmissa \u2013 eli usein suuremmissa \u2013 kaloissa elohopeapitoisuus kasvaa. Tulosten vertailtavuuden vuoksi ymp\u00e4rist\u00f6laatunormiin liittyviss\u00e4 laskelmissa tutkittavien kalojen koko onkin vakioitu niin, ett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tuloksia vain 15-20,5 cm kokoluokan yksil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ahvenen elohopeapitoisuuksia on vuosina 2010-2014 selvitetty laajasti Pohjois-Savossa. Kalan\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4ttiin yhteens\u00e4 47 j\u00e4rvest\u00e4. Selvitys tehtiin yhteisty\u00f6n\u00e4 Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) kanssa ja p\u00e4\u00e4osa n\u00e4ytteist\u00e4 analysoitiin SYKEn laboratoriossa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2921","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2921","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2921"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2921\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2922,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2921\/revisions\/2922"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2921"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2921"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2921"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2921"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}