Euroopan rikki- ja typpip\u00e4\u00e4st\u00f6jen happamoittamat j\u00e4rvet ja joet ovat toipuneet happamoitumisesta ennusteiden mukaisesti. Mittaustulosten ja mallinnukseen perustuvien ennusteiden vertaaminen osoittaa, ett\u00e4 mallinnuksella voidaan luotettavasti arvioida kaukaa kulkeutuvien ilmansaasteiden pitk\u00e4aikaisvaikutuksia vesikemiallisiin muutoksiin.<\/p>\n
Tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta on ollut mukana selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuinka hyvin ennusteet rikin ja typen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten vaikutuksista vastaavat Euroopan j\u00e4rvien ja jokien todellista tilaa. Tutkimuksessa verrattiin vuoden 1999 malliennusteita vuosien 1995\u20132010 mittaustuloksiin. Mittaukset tehtiin osana ep\u00e4puhtauksien kaukokulkeutumisen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnin Euroopan yhteisty\u00f6ohjelmaa.<\/p>\n
1900-luvun aikana kaukokulkeumana levinneet rikki- ja typpip\u00e4\u00e4st\u00f6t happamoittivat jokia ja j\u00e4rvi\u00e4 laajoilla alueilla Euroopassa. YK:n Euroopan talouskomission j\u00e4senmaiden kesken sovittiin p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoituksista, kun ilman ep\u00e4puhtauksien kaukokulkeutumista koskeva sopimus, ns. G\u00f6teborgin protokolla, allekirjoitettiin vuonna 1999. Ilmansaasteiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 rajoittavat my\u00f6s useat EU-direktiivit.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6rajoitusten vaikutuksia Euroopan jokien ja j\u00e4rvien tilaan ennustettiin mallinnuksen avulla osana RECOVER 2010 – EU-tutkimusprojektia. Mallinnuksella arvioitiin erityisesti rikki- ja typpiyhdisteiden laskeuman vaikutuksia vesist\u00f6j\u00e4 eniten happamoittavien sulfaatin ja nitraatin pitoisuuksiin vuonna 2010. Lis\u00e4ksi arvioitiin veden puskurointikyky\u00e4 happamoittavia aineita vastaan.<\/p>\n
Rikkilaskeuman, vesist\u00f6jen sulfaattipitoisuuksien ja veden puskurointikyvyn mitatut arvot vastasivat hyvin mallinnukseen perustuvia ennusteita. Typpiyhdisteiden osalta ennusteiden ja mitattujen arvojen v\u00e4lill\u00e4 oli enemm\u00e4n eroja. Yleisesti ottaen veden puskurointikyky parani tutkimusajanjakson aikana. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytetyn MAGIC-mallin avulla voidaan luotettavasti ennustaa kuinka vesist\u00f6t toipuvat ilmansaasteista.<\/p>\n
Tutkimusryhm\u00e4n, jossa Forsius oli mukana, ty\u00f6 liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa tuotetaan seuranta- ja mallinnustietoa eurooppalaisen ilmansuojelupolitiikan tueksi. Ty\u00f6 on osa YK:n Euroopan talouskomission kaukokulkeutumissopimuksen alaista \u2019Working Group on Effects\u2019 -ty\u00f6ryhm\u00e4n toimintaa.<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa on sopimuksen mukainen ymp\u00e4rist\u00f6n yhdennetyn seurannan ohjelmakeskus. Lis\u00e4ksi yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 seurantaohjelmia ja mallij\u00e4rjestelmi\u00e4 kansallisella tasolla.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Euroopan rikki- ja typpip\u00e4\u00e4st\u00f6jen happamoittamat j\u00e4rvet ja joet ovat toipuneet happamoitumisesta ennusteiden mukaisesti. Mittaustulosten ja mallinnukseen perustuvien ennusteiden vertaaminen osoittaa, ett\u00e4 mallinnuksella voidaan luotettavasti arvioida kaukaa kulkeutuvien ilmansaasteiden pitk\u00e4aikaisvaikutuksia vesikemiallisiin muutoksiin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2953","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2953","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2953"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2953\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2954,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2953\/revisions\/2954"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2953"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2953"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2953"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2953"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}