Vanajaveden pohjasedimentit ovat odotettua puhtaampia. Huolimatta rannoilla vuosikymmeni\u00e4 jatkuneesta teollisesta toiminnasta vain joissain paikoin sedimentti todettiin pilaantuneeksi. N\u00e4iss\u00e4 paikoissa sedimentin haitta-ainepitoisuudet hankaloittavat vesist\u00f6n kunnostus\u00adty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Vanajavesikeskuksen ja H\u00e4meen ELY-keskuksen teett\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuloksista.<\/p>\n
Tutkimuksen tuloksista pyydettiin lausunto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, joka totesi, ettei Vanajaveden sedimentin haitta-aineista ole haittaa ihmisen terveydelle.<\/p>\n
Vanajaveden sedimenttitutkimuksessa tutkittiin sedimentin laatua 23 km pitk\u00e4ll\u00e4 vesist\u00f6alueella Janakkalan Kernaalanj\u00e4rvelt\u00e4 Hattulan Mervensel\u00e4lle.\u00a0 N\u00e4ytteit\u00e4 otettiin 43 pisteest\u00e4. N\u00e4ytteist\u00e4 mitattiin raskasmetalli-, \u00f6ljy-, PCB-, tinayhdiste- ja dioksiinipitoisuuksia. Havaittuja pitoisuuksia verrattiin ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ruoppaus- ja l\u00e4jitysohjeen l\u00e4jityskriteereihin kullekin aineelle. Tutkimuksen toteutti Kokem\u00e4enjoen vesist\u00f6n vesiensuojeluyhdistys ry vuosina 2013 ja 2014 H\u00e4meen ELY-keskuksen ja Vanajavesikeskuksen tilauksesta.<\/p>\n
Valtaosassa n\u00e4ytteist\u00e4 havaittiin alhaisia ja haitattomia haitta-ainepitoisuuksia. Esimerkiksi raskasmetallipitoisuudet olivat l\u00e4hes kaikkialla haitattomia.<\/p>\n
Seitsem\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytepisteess\u00e4 todettiin sedimentti pilaantuneeksi eli n\u00e4ytteiden pitoisuudet olivat l\u00e4jityskriteereiden tasolla 2. Pisteet ovat Janakkalan Kernaalanj\u00e4rvi (haitta-aineena PCB), Vettenjakamo eli Kernaalanj\u00e4rven ja Puujoen yhtym\u00e4kohta (PCB), Ahilammi Janakkalan Hiidenjoessa (PCB), 10-tien sillan kohta (PCB), Sotkan sahan edusta (PCB, PAH ja \u00f6ljyhiilivedyt), Vaakunanlahti H\u00e4meenlinnan keskustassa (elohopea ja \u00f6ljyhiilivedyt) sek\u00e4 Vanhankaupunginlahden radan puoleinen ranta-alue (\u00f6ljyhiilivedyt).<\/p>\n
Haitta-aineet ovat per\u00e4isin Vanajaveden vesist\u00f6alueen rannoilla vuosikymmenien aikana harjoitetusta toiminnasta. Esimerkiksi kaatopaikoilta, teollisuuslaitoksista ja sahoilta on saattanut p\u00e4\u00e4st\u00e4 haitta-aineita veteen ja sittemmin laskeutua pohjasedimenttiin. Syv\u00e4nnepisteiden n\u00e4ytteiden ajoittamisen avulla saatiin selville, ett\u00e4 haitta-ainekuormitus on ollut suurinta 1950-1980-lukujen aikana. Sen j\u00e4lkeen kuormitus on selv\u00e4sti v\u00e4hentynyt ja sedimentin haitta-ainepitoisuudet v\u00e4hentyneet.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vanajaveden pohjasedimentit ovat odotettua puhtaampia. Huolimatta rannoilla vuosikymmeni\u00e4 jatkuneesta teollisesta toiminnasta vain joissain paikoin sedimentti todettiin pilaantuneeksi. N\u00e4iss\u00e4 paikoissa sedimentin haitta-ainepitoisuudet hankaloittavat vesist\u00f6n kunnostus\u00adty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Vanajavesikeskuksen ja H\u00e4meen ELY-keskuksen teett\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuloksista.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-2958","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2958","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2958"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2958\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2959,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2958\/revisions\/2959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2958"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=2958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}