Tehostamalla nykyist\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistusprosessia vedest\u00e4 voidaan poistaa yli 95 prosenttia haitta-aineista, kuten l\u00e4\u00e4keainej\u00e4\u00e4m\u00e4t ja torjunta-aineet. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi tuoreesta Lappeenrannan teknillisess\u00e4 yliopistossa (LUT) tehdyst\u00e4 tutkimuksesta.<\/p>\n
Tutkijat testasivat l\u00e4\u00e4keainej\u00e4\u00e4mien poistoa j\u00e4tevedest\u00e4 membraanisuodatuksella ja hapetuksella. Tulosten mukaan tekniikoilla poistuu 95 prosenttia ja joissakin tapauksissa 99 prosenttia haitta-aineista sek\u00e4 ravinteista. Vesist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyess\u00e4\u00e4n haitta-aineet voivat vaurioittaa jo eritt\u00e4in pieniss\u00e4 pitoisuuksissa vesiekosysteemej\u00e4 esimerkiksi kalojen hormonaalisten muutosten kautta.<\/p>\n
Tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 tehostetut vedenpuhdistustekniikat, kuten membraanisuodatus ja hapetus, poistavat j\u00e4tevedest\u00e4 tehokkaasti aineita, jotka poistuvat huonosti tai eiv\u00e4t ollenkaan perinteisess\u00e4 biologisessa vedenpuhdistusprosessissa. T\u00e4llaisia aineita ovat muun muassa masennus- ja epilepsial\u00e4\u00e4kkeet sek\u00e4 iholle levitett\u00e4v\u00e4t kipugeelit.<\/p>\n
”Karkeasti jaoteltuna voidaan sanoa, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet, jotka vaikuttavat mieleen ja syd\u00e4meen ovat hankalimpia poistaa,” kertoo tutkimuksesta vastannut LUT:n professori\u00a0Mika M\u00e4ntt\u00e4ri.<\/p>\n
Tutkimuksessa huomattiin my\u00f6s, ett\u00e4 tehostamalla vedenpuhdistusta voidaan samalla puhdistaa vedest\u00e4 my\u00f6s tiettyj\u00e4 ravinteita. Esimerkiksi fosfori ja typpi saadaan poistettua vedest\u00e4 l\u00e4hes kokonaan. Fosforin m\u00e4\u00e4riss\u00e4 membraanipuhdistuksella p\u00e4\u00e4stiin kymmenenteen ja jopa sadanteen osaan nykyisist\u00e4 lupap\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Testatuilla vedenpuhdistustekniikoilla voidaan siten pienent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti verrattuna perinteiseen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaan j\u00e4tevedenpuhdistusprosessiin.<\/p>\n
Nykyisin l\u00e4hes kaikissa kunnissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevalla perinteisell\u00e4 biologisella j\u00e4tevedenpuhdistuksella vedest\u00e4 poistuvat vain aineet, jotka ovat helposti biohajoavia tai jotka sitoutuvat prosessin aktiivilietteeseen. T\u00e4llaisia aineita ovat muun muassa torjunta-aineet sek\u00e4 peruskipul\u00e4\u00e4kkeet, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ibuprofeiinia, parasetamolia ja ketoprofeenia. Prosessista p\u00e4\u00e4see siten l\u00e4pi paljon muita biohajoamattomia haitta-aineita.<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nteisosmoosissa biologisessa puhdistuksessa k\u00e4sitelty vesi puristetaan puolil\u00e4p\u00e4isev\u00e4n kalvon eli membraanin l\u00e4pi. K\u00e4\u00e4nteisosmoosimembraanissa on eritt\u00e4in pieni\u00e4 huokosia, josta bakteerit, ravinteet ja haitta-aineet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se l\u00e4pi. Hapetuksessa taas vesi johdetaan reaktoriin, jossa lyhytkestoinen korkeaj\u00e4nnitepulssi aikaansaa koronapurkauksen, joka synnytt\u00e4\u00e4 veteen ep\u00e4puhtauksia pilkkovia yhdisteit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ns. ”saksivat” rikki ravinteiden rakenteen, jolloin niiden molekyylit hajoavat eiv\u00e4tk\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 haitallisia vedess\u00e4.<\/p>\n
Molemmat tekniikat ovat tehokkaita tapoja puhdistaa l\u00e4\u00e4keaineita j\u00e4tevedest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa ei kuitenkaan ole j\u00e4tevedenpuhdistamoja, jotka olisi suunniteltu juuri l\u00e4\u00e4keaineiden puhdistukseen. Tilannetta hankaloittaa se, ett\u00e4 Suomessa ei ole yleisi\u00e4 raja-arvoja haitta-aineille vedess\u00e4 eik\u00e4 siten velvoitteita seurata eik\u00e4 puhdistaa aineita. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 nykyisiss\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamoissa ei ole velvoitetta eik\u00e4 kannustinta investoida uusiin tekniikkoihin.<\/p>\n
L\u00e4\u00e4keaineiden ja hormonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4tevedess\u00e4 ja juomavedess\u00e4 ovat jatkuvasti kasvava huoli niin Suomessa kuin Euroopassa. EU tulee l\u00e4hivuosina asettamaan isoille puhdistamoille tarkkailum\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 tiettyjen prioriteettiaineiden kohdalla. Joidenkin aineiden osalta tarkkailuvaatimus astui voimaan jo viime syksyn\u00e4. Yksi tarkkailtavista aineista on tulehduskipul\u00e4\u00e4ke diklofenaakki, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi vaikuttavana aineena kipugeeleiss\u00e4. Kun raja-arvot tulevat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, nykyinen biologinen prosessi on auttamattomasti pulassa.<\/p>\n
Monessa kunnassa kuitenkin keskustellaan jo nyt miten j\u00e4tevedenpuhdistus tullaan tulevaisuudessa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n. LUT:n tutkijat arvioivat, ett\u00e4 seuraavat 5-10 vuotta Suomessa tulevat olemaan siirtym\u00e4vaihetta tehostetumpaan puhdistukseen, sill\u00e4 vuosikymmenen sis\u00e4ll\u00e4 monien kunnallisten puhdistamoiden ymp\u00e4rist\u00f6luvat vanhenevat ja samalla luparaja-arvoja kiristet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Vaikka tehostetut vedenpuhdistustekniikat ovat jo saatavilla, niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vaatii pidempiaikaisia kokeita oikeassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Laboratoriossa malliaineilla testaaminen on eri asia kuin oikealla j\u00e4tevedell\u00e4 vedenpuhdistamossa. LUT:n tutkimuksen mahdollisti Parikkalan kunta, joka antoi pilotoida paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikean j\u00e4teveden kanssa. N\u00e4in tutkijat saivat dataa pitk\u00e4lt\u00e4 aikav\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n
Parikkalan kunta p\u00e4\u00e4tti pilotointiprojektin j\u00e4lkeen parantaa valmiuksiaan tulevaisuuden kiristyviin puhdistusvaatimuksiin investoimalla ensimm\u00e4isen\u00e4 kuntana Suomessa membraanibioreaktoriprosessiin perustuvaan kunnalliseen j\u00e4tevedenpuhdistukseen.<\/p>\n
M\u00e4ntt\u00e4ri painottaakin pilotointimahdollisuuksien t\u00e4rkeytt\u00e4 uusien tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamiseksi. H\u00e4n n\u00e4kee niiss\u00e4 my\u00f6s mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.<\/p>\n
”T\u00e4llaisissa demonstrointialustoissa voisi suomalaiset yritykset testata omia vedenpuhdistustekniikoitaan kansainv\u00e4lisille markkinoille,” professori kertoo.<\/p>\n
Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n
Mika M\u00e4ntt\u00e4ri, professori,\u00a0mika.manttari@lut.fi<\/a>, +358 40 734 2192<\/p>\n Mari Kallioinen, tutkijaopettaja,\u00a0mari.kallioinen@lut.fi<\/a>, +358 40 593 9881<\/p>\n