{"id":3040,"date":"2015-04-20T08:28:00","date_gmt":"2015-04-20T05:28:00","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3040"},"modified":"2015-04-20T08:28:00","modified_gmt":"2015-04-20T05:28:00","slug":"suojavyohykkeet-kiinnostavat-viljelijoita-uudellamaalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/04\/suojavyohykkeet-kiinnostavat-viljelijoita-uudellamaalla\/","title":{"rendered":"Suojavy\u00f6hykkeet kiinnostavat viljelij\u00f6it\u00e4 Uudellamaalla"},"content":{"rendered":"<p>Rantapeltojen suojavy\u00f6hykkeet puhuttavat parhaillaan monia viljelij\u00f6it\u00e4. Uudessa ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 aiemmin byrokraattisena pidetty suojavy\u00f6hykkeiden perustaminen on nyt nimitt\u00e4in helppoa: ruksi oikeaan paikkaan.<!--more--><\/p>\n<p>Vesien tilan parantaminen on viljelij\u00f6ille aiempaa huomattavasti yksinkertaisempaa. Mutta suojavy\u00f6hykkeet on kuitenkin niitett\u00e4v\u00e4 vuosittain ja hein\u00e4 korjattava pois vy\u00f6hykkeelt\u00e4. Hein\u00e4\u00e4 kertyy melkoisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja sen k\u00e4ytt\u00f6 kannattaa mietti\u00e4 etuk\u00e4teen. Suojavy\u00f6hykenurmen voi sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 esimerkiksi emolehmille ja hevosille tai levitt\u00e4\u00e4 muille pelloille maanparannusaineeksi. Hein\u00e4n voi my\u00f6s kompostoida kompostointilaatalla, laakasiilossa tai lantalassa. Pelloille hein\u00e4\u00e4 ei saa kompostoida ravinteiden huuhtoutumisriskin takia. Lis\u00e4tietoa suojavy\u00f6hykkeiden perustamisesta uudessa ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.mmm.fi\/fi\/index\/etusivu\/tiedotteet\/150410_suojavyohykkeet.html\">&lt;http:\/\/www.mmm.fi\/fi\/index\/etusivu\/tiedotteet\/150410_suojavyohykkeet.html&gt;<\/a><\/p>\n<p>Uudenmaan alueen yleissuunnitelmista laaditaan t\u00e4n\u00e4 vuonna ELY-keskuksessa yhteenveto. Suojavy\u00f6hykkeiden tarvetta selvitet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi sellaisilla alueilla, joissa ei syyst\u00e4 tai toisesta ole aiemmin kartoitusta tehty. Tavoitteena on my\u00f6s, ett\u00e4 viljelij\u00f6ille tarjolla olevan ymp\u00e4rist\u00f6neuvonnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saataisiin yleissuunnitelmien kohdetietoja mahdollisimman helppok\u00e4ytt\u00f6isess\u00e4 muodossa.<\/p>\n<p>Yleissuunnitelmista on viime vuosina tiedotettu kaikille suunnittelualueiden viljelij\u00f6ille, ja heille on my\u00f6s postitettu valmiit suunnitelmat. Esimerkiksi viime vuoden lopulla valmistui Siuntionjoen yleissuunnitelma <a href=\"http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/103018\">&lt;http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/103018&gt;<\/a> yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen viljelij\u00f6iden ja maaseutu- ja ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisten kanssa.<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6hallinnossa on laadittu suojavy\u00f6hykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia jo 1990-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ja usein my\u00f6s kunnat ovat rahoittaneet suunnitelmat. Ajatuksena on ollut, ett\u00e4 ne kannustaisivat viljelij\u00f6it\u00e4 vapaaehtoiseen vesien- ja luonnonhoitoon ja kohdentaisivat toimenpiteit\u00e4 vaikuttavimmille alueille.<\/p>\n<p>Yleissuunnitelmat kannattaa nyt uuden maaseutuohjelman alkamisvaiheessa etsi\u00e4 kaapeista, netist\u00e4 tai kysell\u00e4 kuntien tai aluehallinnon v\u00e4elt\u00e4.\u00a0 Uusia suojavy\u00f6hykkeit\u00e4 kannattaa perustaa suunnitelmissa suositelluille pelloille ja vanhat sopimukset kannattaa uusia merkkaamalla tukihakemuslomakkeelle rasti ymp\u00e4rist\u00f6nurmi kohtaan sek\u00e4 merkkaamalla kasvulohkolomakkeelle kasviksi suojavy\u00f6hykenurmi.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rantapeltojen suojavy\u00f6hykkeet puhuttavat parhaillaan monia viljelij\u00f6it\u00e4. Uudessa ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 aiemmin byrokraattisena pidetty suojavy\u00f6hykkeiden perustaminen on nyt nimitt\u00e4in helppoa: ruksi oikeaan paikkaan.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3040","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3040"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3041,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3040\/revisions\/3041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3040"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}