{"id":3096,"date":"2015-05-13T08:40:29","date_gmt":"2015-05-13T05:40:29","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3096"},"modified":"2015-05-13T08:40:29","modified_gmt":"2015-05-13T05:40:29","slug":"vaitos-monimuotoiset-bakteeriyhteisot-hajottavat-oljya-itameressa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/05\/vaitos-monimuotoiset-bakteeriyhteisot-hajottavat-oljya-itameressa\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6s: Monimuotoiset bakteeriyhteis\u00f6t hajottavat \u00f6ljy\u00e4 It\u00e4meress\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>It\u00e4meress\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 hajottavat biologisesti monimuotoiset bakteeriyhteis\u00f6t, selvi\u00e4\u00e4 Anna Reunamon Turun yliopistoon tekem\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimuksesta. Se tarkastetaan perjantaina 15. toukokuuta Turussa.<!--more--><\/p>\n<p>\u00d6ljyvahinkojen vaikutusten arviointiin ja mahdollisten uusien menetelmien kehitt\u00e4miseen voidaan tuottaa v\u00e4lineit\u00e4 biohajoamista tutkimalla.<\/p>\n<p>Reunamo tutki v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eri tekij\u00f6iden vaikutusta It\u00e4meren bakteeriyhteis\u00f6ihin. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat diesel- ja raaka\u00f6ljyn sek\u00e4 polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) hajoaminen It\u00e4meress\u00e4. Lis\u00e4ksi Reunamo tutki It\u00e4meren pinnan mikrokerroksen bakteerien yhteis\u00f6rakennetta sek\u00e4 piilevien tuottamien aldehydiyhdisteiden vaikutusta It\u00e4meren bakteereihin.<\/p>\n<p>It\u00e4meri on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen ja sen bakteeriyhteis\u00f6t poikkeavat muista valtamerist\u00e4 alhaisemman suolapitoisuuden vuoksi. Bakteereilla on t\u00e4rke\u00e4 osa luonnon prosesseissa ja ihmisten aiheuttamissa ilmi\u00f6iss\u00e4, kuten rehev\u00f6itymisess\u00e4 ja haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4syss\u00e4 mereen.<\/p>\n<p>Tutkimustieto It\u00e4meren bakteeriyhteis\u00f6ist\u00e4 ja niiden vasteista erilaisille ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ille auttaa arvioimaan laajemmin tekij\u00f6iden vaikutusta It\u00e4meren ekosysteemin tasapainoon ja toimintaan.<\/p>\n<p>Sedimentoituneen \u00f6ljyn biohajoamista on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 seurata, sill\u00e4 saastuneen pohjan keinotekoinen muokkaus \u00f6ljyn biohajoamiselle suotuisammaksi voi olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hankalaa.<\/p>\n<p>Saaristomeren pinnan mikrokerroksen bakteeriyhteis\u00f6j\u00e4 tutkittaessa selvitettiin, kuinka pinnan bakteeriyhteis\u00f6t poikkeavat alusveden bakteeriyhteis\u00f6ist\u00e4. Uumajan merentutkimusasemalla tehtyjen mesokosmoskokeiden perusteella k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 piilevien tuottamat monityydyttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t aldehydiyhdisteet eiv\u00e4t ole piilev\u00e4-bakteeri-vuorovaikutukseen vaikuttava tekij\u00e4, toisin kuin aiemmissa laboratorio-tutkimuksissa on esitetty.<\/p>\n<p>Saaristomeren vesifaasin bakteerien kyky\u00e4 hajottaa diesel\u00f6ljy\u00e4 tutkittiin mikrokosmoskokeilla. Diesel\u00f6ljykokeissa hallitsevat bakteeriryhm\u00e4t riippuivat aiemmasta \u00f6ljyaltistuksesta: bakteeriryhm\u00e4t poikkesivat aiemmin \u00f6ljylle altistuneen vesialueen vesin\u00e4ytteess\u00e4 puhtaan alueen n\u00e4ytteen yhteis\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Suomenlahden sedimentin ja rauta-mangaanisaostumien bakteerien kyky\u00e4 hajottaa raaka\u00f6ljy\u00e4 ja polysyklisi\u00e4 aromaattisia hiilivetyj\u00e4 tutkittiin niit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 kokeissa. PAH-yhdisteiden hajoamisprosessiin liittyvien geenien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mitattiin kaikissa \u00f6ljykokeissa.<\/p>\n<p>\u00d6ljyaltistus, kuten my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n muut tekij\u00e4t kuten happipitoisuus vaikuttaa siihen, mitk\u00e4 bakteeriryhm\u00e4t ovat vallitsevia kussakin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 \u00f6ljy hajoaa biologisesti monimuotoisten bakteeriyhteis\u00f6jen toimesta It\u00e4meress\u00e4: niin pohjan sedimentit kuin vesikerros sek\u00e4 raudasta ja mangaanista laajoille pohja-alueille muodostuneet saostumat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t bakteereita, jotka kykenev\u00e4t hajottamaan hiilivety-yhdisteit\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6ksen tiedot:<\/p>\n<p>Anna Reunamo: Bacterial community structure and petroleum hydrocarbon degradation in the Baltic Sea<\/p>\n<p>Turun yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, biologian laitos<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuus:<\/p>\n<p>Perjantaina 15.5.2015 klo 12:00, Turun yliopisto, Luentosali X, Luonnontieteiden talo I, Yliopistonm\u00e4ki, Turku. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii Veljo Kisand Tarton yliopistosta, kustoksena toimii professori Mikko Nikinmaa Turun yliopistosta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>It\u00e4meress\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 hajottavat biologisesti monimuotoiset bakteeriyhteis\u00f6t, selvi\u00e4\u00e4 Anna Reunamon Turun yliopistoon tekem\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimuksesta. Se tarkastetaan perjantaina 15. toukokuuta Turussa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3096","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3096","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3096"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3096\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3097,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3096\/revisions\/3097"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3096"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3096"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3096"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3096"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}