{"id":3102,"date":"2015-05-13T09:05:13","date_gmt":"2015-05-13T06:05:13","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3102"},"modified":"2015-05-13T09:05:13","modified_gmt":"2015-05-13T06:05:13","slug":"typen-talteenottoa-pilotoidaan-viikinmaessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/05\/typen-talteenottoa-pilotoidaan-viikinmaessa\/","title":{"rendered":"Typen talteenottoa pilotoidaan Viikinm\u00e4ess\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Vaikka typenpoisto Viikinm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamolla onkin huipputasoa, on HSY:ss\u00e4 ryhdytty miettim\u00e4\u00e4n keinoja, miten sit\u00e4 voitaisiin parantaa.<!--more--><\/p>\n<p>Panostuksista huolimatta puhdistamo ei nykyisill\u00e4 prosessiteknisill\u00e4 ratkaisuilla pysty saavuttamaan noin 90 prosentin poistotasoa parempaa kokonaistypenpoistoa. Lis\u00e4ksi puhdistamolle tulevan j\u00e4teveden typpipitoisuuden jatkuvaan kasvuun on varauduttava.<\/p>\n<p>Viikinm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamolla liete m\u00e4d\u00e4tet\u00e4\u00e4n. M\u00e4d\u00e4tyksen avulla tuotetaan merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 biokaasua, joka hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n puhdistamon omassa energiatuotannossa. M\u00e4d\u00e4tyksen aikana lietemassa hajoaa ja lietteen solumassaan sitoutunut typpi vapautuu. Lietteen linkouksen erotusveden eli rejektin kautta puhdistamon sis\u00e4isen typenkierron osuus on jopa noin 20 prosenttia kokonaistyppikuormasta. Rejektisivuvirran erilliset typenpoistoratkaisut olisivat yksi mahdollisuus kevent\u00e4\u00e4 puhdistamon typpikuormitusta ja n\u00e4in vapauttaa kapasiteettia tulovirtaaman aiheuttamalle typpikuormituksen kasvulle.<\/p>\n<p>Osa rejektik\u00e4sittelyn tekniikoista ovat biologisia ja osa taas fysikaaliskemiallisia. Biologiset menetelm\u00e4t pyrkiv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa energiatehokkaisiin ratkaisuihin, kun taas fysikaaliskemialliset menetelm\u00e4t ovat k\u00e4ytt\u00f6kustannuksiltaan kalliimpia, mutta mahdollistavat typpiravinteen kierr\u00e4tyksen.<\/p>\n<p>Rejektityppi-hankkeessa HSY pilotoi laajamittaisesti Anammox-prosessia niin sanotun\u00a0ANITATM Mox -teknologian avulla, miss\u00e4 bakteerimassa on sidottu kantoaineeseen. Lis\u00e4ksi tutkitaan esiselvitystasolla fysikaalis-kemiallista rejektivedenk\u00e4sittelyn toteuttamista j\u00e4tevedenpuhdistamon tiloissa. Kyseeseen tuleva teknologia perustuu pH-s\u00e4\u00e4d\u00f6n avulla vapautuvan typen talteenottoon.<\/p>\n<p>Hankkeen tuloksia tullaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n Viikinm\u00e4en lis\u00e4ksi my\u00f6s Blominm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamon prosessisuunnittelussa ja ne ovat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s muiden j\u00e4tevedenpuhdistamoiden ja biokaasuntuotantolaitosten rejektivesien k\u00e4sittelymenetelmi\u00e4 arvioitavissa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaikka typenpoisto Viikinm\u00e4en j\u00e4tevedenpuhdistamolla onkin huipputasoa, on HSY:ss\u00e4 ryhdytty miettim\u00e4\u00e4n keinoja, miten sit\u00e4 voitaisiin parantaa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3102","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3102"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3103,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3102\/revisions\/3103"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3102"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}