Vesilaitosyhdistyksen 50 -vuotisjuhlastipendi on my\u00f6nnetty t\u00e4n\u00e4 vuonna diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Mika Kuroselle diplomity\u00f6st\u00e4 \u201dEnergiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa\u201d Mika Kurosen diplomity\u00f6ss\u00e4 tarkasteltiin energiatehokkuuden parantamista talousveden jakelussa, p\u00e4\u00e4asiallisena kohdelaitoksena oli Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtym\u00e4.<\/p>\n
Vesilaitokset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 energiankuluttajia ja vedenjakelu on yleens\u00e4 niiden eniten energiaa vaativa prosessi. Diplomity\u00f6ss\u00e4 selvitettiin keskeisimm\u00e4t vedenjakelun energiatehokkuuteen vaikuttavat tekij\u00e4t. Lis\u00e4ksi vesilaitoksille j\u00e4rjestetyll\u00e4 kyselyll\u00e4 kartoitettiin niiden nykytilannetta. Tulosten perusteella arvioitiin t\u00e4rkeimpi\u00e4 keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi sek\u00e4 laadittiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heiset ohjeet vesilaitoksille l\u00e4hesty\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n
Kyselyn perusteella energiatehokkuus kiinnostaa vesilaitoksia, mutta siihen liittyviss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on paljon vaihtelua. Suuret vesilaitokset kiinnitt\u00e4v\u00e4t pieni\u00e4 enemm\u00e4n huomiota energiatehokkuuteen. Pumppauksia valtaosin s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n taajuusmuuttajilla, joita ohjataan paineen tai pinnankorkeuden mukaan. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa pumppauksista tehd\u00e4\u00e4n uppopumpuilla, joiden moottoreiden hy\u00f6tysuhteet ovat perinteisesti alhaiset. Viidennes laitoksista on kiinnitt\u00e4nyt huomattavasti huomiota pumppauksen energiatehokkuuteen.<\/p>\n
Energiatehokkuuden parantamisen prosessi kuvattiin ohjeisiin helpottamaan erityisesti pienten ja keskikokoisten vesilaitosten l\u00e4hestymist\u00e4 pumppausten energiank\u00e4yt\u00f6n selvitt\u00e4miseen. Pumppujen mitoittamiselle ty\u00f6ss\u00e4 ehdotetaan tapaa, joka perustuu kahteen toimintapisteeseen: reunaehtona toimivaan vaadittavaan huippupisteeseen ja energiatehokkuuden kannalta optimoitavaan tavalliseen toimintapisteeseen. Pumppuvalinta voidaan tehd\u00e4 kilpailuttamalla pumppumyyji\u00e4 suoraan n\u00e4ill\u00e4 ehdoilla tai arvioimalla sopiva pumpun parhaan hy\u00f6tysuhteen piste affiniteettiparaabelin ja pumppuk\u00e4yr\u00e4n arvion perusteella. Prosessikuvausta ja mitoitusohjeita sovellettiin esimerkkikohteisiin Tuusulan seudun vesilaitoksella ja Hyvink\u00e4\u00e4n Vedell\u00e4.<\/p>\n
Vesilaitosyhdistys on Suomen vesihuoltolaitosten toimialaj\u00e4rjest\u00f6, jonka j\u00e4senet huolehtivat noin 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Vesilaitosyhdistyksen stipendirahasto perustettiin yhdistyksen 50- vuotisjuhlien yhteydess\u00e4. Stipendirahaston perusp\u00e4\u00e4oma muodostui j\u00e4senten ja yhteisty\u00f6kumppaneiden lahjoituksista sek\u00e4 yhdistyksen omasta lahjoituksesta rahastoon.<\/p>\n
Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendill\u00e4 palkitaan ensisijaisesti edellisen\u00e4 kalenterivuonna valmistunut vesihuoltolaitosten toiminnan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 ja hyv\u00e4tasoinen opinn\u00e4ytety\u00f6. Opinn\u00e4ytety\u00f6n hyv\u00e4tasoisuuden arvioivat kunkin oppilaitoksen professorit. Oppilaitoksilta tulleisiin ehdotuksiin perustuen Vesilaitosyhdistyksen hallituksen ty\u00f6valiokunta arvioi ehdotettujen opinn\u00e4ytet\u00f6iden merkitt\u00e4vyyden alan kannalta.<\/p>\n
VVY:n stipendi annettiin 19. kerran valtakunnallisilla Vesihuolto 2015-p\u00e4ivill\u00e4 20.5.2015. Stipendin suuruus on 2.500 euroa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vesilaitosyhdistyksen 50 -vuotisjuhlastipendi on my\u00f6nnetty t\u00e4n\u00e4 vuonna diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Mika Kuroselle diplomity\u00f6st\u00e4 \u201dEnergiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa\u201d Mika Kurosen diplomity\u00f6ss\u00e4 tarkasteltiin energiatehokkuuden parantamista talousveden jakelussa, p\u00e4\u00e4asiallisena kohdelaitoksena oli Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtym\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3119"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3119\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3120,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3119\/revisions\/3120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3119"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}