Suurten jokien happamuutta kuvaavat pH-arvot pysyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin 6,0 tuntumassa tai sen yl\u00e4puolella. Alle 6,0 pH:n arvoja havaittiin huhtikuun puolen v\u00e4lin tienoilla Lapuanjoella, Kyr\u00f6njoella, N\u00e4rpi\u00f6njoella ja Perhonjoella sek\u00e4 uudestaan toukokuun lopulla Lapuanjoella.<\/p>\n
Miss\u00e4\u00e4n joessa happamuus ei kuitenkaan laskenut tavoitearvon 5,5 alapuolelle. Pieniss\u00e4 happamuudesta yleens\u00e4 voimakkaammin k\u00e4rsiviss\u00e4 joissa sen sijaan happamuus oli ankarampaa. pH-arvot laskivat jopa alle 5,0:n Sulvanjoella, V\u00f6yrinjoella, Kimojoella, K\u00e4lvi\u00e4njoella, Laihianjoella ja Maalahdenjoella.<\/p>\n
Hyv\u00e4 happamuustilanne selittyy toisaalta sill\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4olot eiv\u00e4t ole olleet happamuuden synnylle ja toisaalta huuhtoutumiselle otolliset. Talvi oli varsin m\u00e4rk\u00e4, mik\u00e4 piti pohjaveden pinnan korkealla ja toisaalta varsinainen kev\u00e4ttulva j\u00e4i normaalia pienemm\u00e4ksi. Runsaat sateet ovat\u00a0kuitenkin pit\u00e4neet vedenpinnan suhteellisen korkealla.\u00a0 Kev\u00e4\u00e4n virtaamahuiput olivat huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja uudelleen toukokuun puolessav\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Happamuus on Pohjanmaan jokivesien suurin vesiensuojeluongelma. Happamuushaittojen lieventymisell\u00e4 on suuri merkitys vesist\u00f6ille. Esimerkiksi kev\u00e4tkutuisen kalojen kudulle olosuhteet ovat olleet suotuisat. Happamuudesta k\u00e4rsivien jokien kalasto elpyykin vuosina, jolloin happamuus\u00a0on lievemp\u00e4\u00e4. Happamuushaittojen lieventyess\u00e4 korostuvat kuitenkin muut vedenlaatuongelmat.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suurten jokien happamuutta kuvaavat pH-arvot pysyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin 6,0 tuntumassa tai sen yl\u00e4puolella. Alle 6,0 pH:n arvoja havaittiin huhtikuun puolen v\u00e4lin tienoilla Lapuanjoella, Kyr\u00f6njoella, N\u00e4rpi\u00f6njoella ja Perhonjoella sek\u00e4 uudestaan toukokuun lopulla Lapuanjoella.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3123","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3123"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3123\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3124,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3123\/revisions\/3124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3123"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}