Helsingin yliopistossa 5.6.2015 tarkastettavan Jouni Heiskasen v\u00e4it\u00f6skirjan mukaan j\u00e4rvill\u00e4 on suurempi rooli ilmastonmuutoksessa kuin aiemmin on luultu.<\/p>\n
Sadevesi kuljettaa eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta maalta vesist\u00f6ihin. T\u00e4st\u00e4 seuraa suomalaisille j\u00e4rville tyypillinen veden ruskea v\u00e4ri. Veden v\u00e4ri vaikuttaa koko j\u00e4rveen, niin l\u00e4mp\u00f6kerrostumiseen kuin j\u00e4\u00e4peitteen kestoon. Lis\u00e4ksi eloper\u00e4inen aines k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n j\u00e4rvess\u00e4, jolloin kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden vuoksi j\u00e4rvet sek\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t ilmastonmuutosta ett\u00e4 reagoivat siihen esimerkiksi sadannan muuttuessa.<\/p>\n
J\u00e4rvist\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvien kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu valuma-alueen, j\u00e4rven ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 tapahtuvista prosesseista.<\/p>\n
– Koska valtaosa maailman j\u00e4rvist\u00e4 sijaitsee pohjoisilla leveysasteilla, tutkimuksen tuloksilla on vaikutusta my\u00f6s globaalisti. J\u00e4rvien biogeokemian parempi ymm\u00e4rt\u00e4minen tarkentaa kasvihuonekaasujen vuoarvioita j\u00e4rvist\u00e4 eri alueilla sek\u00e4 j\u00e4rvien roolia ilmastonmuutoksessa, Kuivaj\u00e4rvell\u00e4 Hyyti\u00e4l\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehnyt limnologi Jouni Heiskanen\u00a0sanoo.<\/p>\n
Vaikka maapallon pinta-alasta vain 2 prosenttia on j\u00e4rvi\u00e4, nykyisten arvioiden mukaan j\u00e4rvist\u00e4 vapautuu noin 10 prosenttia siit\u00e4 hiilest\u00e4, jonka maaekosysteemit vuosittain sitovat.<\/p>\n
Valuma-alueelta tuleva orgaaninen aines m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suurelta osin veden sameuden ja v\u00e4rin, jotka tuulen ja l\u00e4mp\u00f6vuon ohella vaikuttavat keskeisesti l\u00e4mp\u00f6tilan harppauskerroksen eli termokliinin muodostumiseen.<\/p>\n
L\u00e4mp\u00f6kerrostumisen vuoksi vain veden pintakerros on hyvin sekoittunutta, jolloin kasvihuonekaasuja p\u00e4\u00e4see kertym\u00e4\u00e4n alusveteen. J\u00e4rven eli\u00f6st\u00f6 hajottaa orgaanisen aineksen tuottaen hiilidioksidia, kun happea on saatavilla. Jos alusvesi on hapetonta, hajotettaessa tuotetaan my\u00f6s metaania. Kasvihuonekaasut vapautuvat lopulta ilmakeh\u00e4\u00e4n ohuen pintakerroksen l\u00e4pi.<\/p>\n
J\u00e4rvet ovat tyypillisesti ylikyll\u00e4styneit\u00e4 suhteessa ilmakeh\u00e4n hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuteen. T\u00e4ll\u00f6in j\u00e4rvet ovat kasvihuonekaasujen l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n
Kaasuvoita arvioitaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, kuinka nopeasti kaasut liikkuvat j\u00e4rven ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Eddy kovarianssi -tekniikalla (EC) tehdyt suorat vuomittaukset mahdollistavat kaasunvaihdon nopeuden tarkan arvioinnin.<\/p>\n
J\u00e4rvill\u00e4 EC-tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 on kuitenkin uutta, mink\u00e4 vuoksi yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ei viel\u00e4 ole. Jouni Heiskasen v\u00e4it\u00f6sty\u00f6n tavoite olikin tarkastella globaaleja arvioita j\u00e4rvist\u00e4 vapautuvista kasvihuonekaasuista pureutumalla eri kaasunvaihdon nopeuden parametrisaatioihin. Tarkat mittaukset paljastavat, ett\u00e4 kaasunvaihto on yli kaksi kertaa nopeampaa kuin yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevilla malleilla on arvioitu.<\/p>\n
– Ovatkohan globaalit arviot j\u00e4rvist\u00e4 vapautuvista kasvihuonekaasuista sittenkin aliarvioita, Heiskanen kysyy.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6stutkimuksessa selvitettiin veden kirkkauden vaikutuksia vesipatsaan fysiikkaan ja vesi-ilmakeh\u00e4-rajapinnan prosesseihin, mik\u00e4 mahdollistaa tarkemmat tulevaisuuden ennusteet j\u00e4rvist\u00e4 vapautuvista kasvihuonekaasuista.<\/p>\n
Veden kirkkaus oli keskeinen tekij\u00e4, joka vaikutti j\u00e4rven l\u00e4mp\u00f6kerrostumiseen. Jos j\u00e4rven vesi muuttuu tummemmaksi, p\u00e4\u00e4llysvesi l\u00e4mpenee voimakkaammin, mutta termokliini on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 pintaa. Syksyll\u00e4 j\u00e4rvi viilenee nopeammin ja j\u00e4\u00e4peitteen tulo aikaistuu. N\u00e4ill\u00e4 tekij\u00f6ill\u00e4 on vaikutusta j\u00e4rven eli\u00f6st\u00f6\u00f6n ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n
– Jatkossa tulisi tutkia, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa j\u00e4rvien sameuteen, kun sadanta ja siit\u00e4 aiheutuva valunta ja ulkoinen kuormitus muuttuu, Heiskanen sanoo.<\/p>\n
Limnologi Jouni Heiskasen v\u00e4it\u00f6skirja Helsingin yliopistosta fysiikan laitoksen Ilmastonmuutoksen huippututkimusyksik\u00f6st\u00e4 k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 aiheita otsikolla \u201dLake-atmosphere greenhouse gas exchange in relation to atmospheric forcing and lake biogeochemistry\u201d. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 on professori\u00a0Andreas LorkeKoblenz-Landaun yliopistosta Saksasta ja kustos professori\u00a0Jorma Kuparinen\u00a0Helsingin yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6tieteiden laitokselta.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6stilaisuus on perjantaina 5.6.2015 kello 12 osoitteessa Viikinkaari 11 (Infokeskus), sali 2.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsingin yliopistossa 5.6.2015 tarkastettavan Jouni Heiskasen v\u00e4it\u00f6skirjan mukaan j\u00e4rvill\u00e4 on suurempi rooli ilmastonmuutoksessa kuin aiemmin on luultu.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3129","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3129"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3129\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3130,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3129\/revisions\/3130"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3129"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}