{"id":3194,"date":"2015-07-27T08:17:04","date_gmt":"2015-07-27T05:17:04","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=3194"},"modified":"2015-07-27T08:17:04","modified_gmt":"2015-07-27T05:17:04","slug":"sinilevahavaintoja-edelleen-vahan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2015\/07\/sinilevahavaintoja-edelleen-vahan\/","title":{"rendered":"Sinilev\u00e4havaintoja edelleen v\u00e4h\u00e4n"},"content":{"rendered":"<p>Sis\u00e4vesill\u00e4 sinilev\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ajankohtaan n\u00e4hden edelleen v\u00e4h\u00e4inen. Suomen rannikkoalueilta on tullut vain muutamia sinilev\u00e4havaintoja, mutta alkuviikolla It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosan avomerialueilla sinilev\u00e4\u00e4 oli kohtalaisen paljon veteen sekoittuneena.<!--more--><\/p>\n<p>Sis\u00e4vesill\u00e4 lev\u00e4tilanne on rauhallinen ja ajankohtaan n\u00e4hden m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat edelleen v\u00e4h\u00e4iset. Sinilev\u00e4\u00e4 on esiintynyt 30 valtakunnallisella havaintopaikalla. \u201dRunsasta sinilevien pintakukinta oli ainoastaan yhdell\u00e4 ja eritt\u00e4in runsasta my\u00f6s yhdell\u00e4 havaintopaikalla. Lis\u00e4ksi kansalaisilta tulleiden havaintojen perusteella kolmella j\u00e4rvell\u00e4 on runsas sinilev\u00e4esiintym\u00e4\u201d, kertoo limnologi\u00a0Sari Mitikka Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>J\u00e4rvien pintaveden l\u00e4mp\u00f6tilat ovat edelleen tavanomaista viile\u00e4mpi\u00e4. Etel\u00e4-Suomessa l\u00e4mp\u00f6tilat ovat p\u00e4\u00e4osin 17-20 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 15-18 astetta ja Lapissa 13-15 astetta.<\/p>\n<p>Suomen rannikkoalueilta on tullut vain muutamia ilmoituksia sinilev\u00e4st\u00e4. It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosan avomerialueilla sinilev\u00e4\u00e4 on ollut alkuviikolla kohtalaisen paljon veteen sekoittuneena, mutta ei pintakukintana.<\/p>\n<p>Sinilevien pintakukintojen muodostumiseen yksitt\u00e4isen\u00e4 vuonna vaikuttavat suuresti l\u00e4mp\u00f6tila ja tuulisuus. Sinilevien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen ja sinilev\u00e4kukintojen riskin kasvaminen on kuitenkin yksi ihmisen aiheuttaman rehev\u00f6itymisen seurauksista It\u00e4merell\u00e4. \u201dMuita rehev\u00f6itymisen seurauksia ovat muun muassa merenpohjan happikato, kasvi- ja el\u00e4inplanktonyhteis\u00f6jen sek\u00e4 kalakantojen muutokset, rakkolev\u00e4yhteis\u00f6jen v\u00e4hentyminen ja vastaavasti rihmalevien lis\u00e4\u00e4ntyminen rannoilla\u201d, toteaa tutkija\u00a0Sirpa Lehtinen\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>Meriveden pintal\u00e4mp\u00f6tila on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Per\u00e4merell\u00e4 noin 12-14 astetta, ja muilla Suomen merialueilla noin 14-16 astetta.<\/p>\n<p>Sinilev\u00e4t saattavat olla myrkyllisi\u00e4 sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 kotiel\u00e4imille. Myrkkyjen lis\u00e4ksi sinilev\u00e4t voivat tuottaa muun muassa ihoa \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 yhdisteit\u00e4.<\/p>\n<p>Sinilev\u00e4iseen veteen tulee suhtautua aina varoen. Sinilev\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisten tai el\u00e4inten juomaveten\u00e4. Sinilev\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiski-, pesu- tai l\u00f6ylyveten\u00e4, eik\u00e4 kasteluveten\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi tarkoitetuille kasveille. Runsaslev\u00e4isess\u00e4 vedess\u00e4 uimista tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Lapsia ja lemmikkiel\u00e4imi\u00e4 ei pid\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rantaan eik\u00e4 uimaan sinilev\u00e4iseen veteen.<\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus tiedottaa sinilev\u00e4tilanteesta viikoittain joka torstai kes\u00e4kuun alusta syyskuun alkuun saakka.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sis\u00e4vesill\u00e4 sinilev\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ajankohtaan n\u00e4hden edelleen v\u00e4h\u00e4inen. Suomen rannikkoalueilta on tullut vain muutamia sinilev\u00e4havaintoja, mutta alkuviikolla It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosan avomerialueilla sinilev\u00e4\u00e4 oli kohtalaisen paljon veteen sekoittuneena.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-3194","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3194","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3194"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3194\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3195,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3194\/revisions\/3195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3194"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3194"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3194"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=3194"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}